Savo

Hikipedia
Ohjattu sivulta Etelä-Savo
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Information.gif Voi olla, että tämä artikkeli ei ole syvältä, mutta ainakaan siinä ei ole kuvia.
Tee päivän hyvä työ ja kuvita artikkeli mielellään aiheeseen liittyvillä kuvilla.
Tarkempia tietoja saattaa paljastua kuvitustoiveista.
”Ookko nä Oolusta, no juokko nä viinoo, no mikä helevetti sinnuu piinoo?”
~Keskimiäränen savolaaespooeka oolulaeselle jänkhäläeselle.
”Ensin käövvään saanassa ja sitten syyvvään vasta.”
~Savolaenen ukko miäröö illan ohjelman.
”Elekee kehtoo vehtoo keskelä ehtoo ko immeiset kahtoo!”
~Savolaene akka huutelloo.
”Oesko siulla miulle mittää hommoo?”
~Savolaene poeka työhuastattelussa.
Huom! Tästä artikkelista on versio länsimaalaisille ihmisille, katso savolaiset. Varoitus: sekin artikkeli on kirjoitettu savoksi...
Tämä suattaap ollas Savov vuakuna, vuan suattaap olla, ettei uokkaan.

Savo on suurvalta, joka ulottuu Suomem pohjoespuolelta Salomonin suarille. Savo on vähintännii mualiman kaanein mua ja mualiman napa. Sen nuapureita on Luorita ja Kuotalkanaali. Sitä uhkoo moni vuara, esmerkiks Suomi, USA. Japani, Pohjammua ja ryssät. Savo on tiktatuurjvaltijo, jota johtaap arkkimantriitta, yljpiällysmies Puavo "Iso-Puavo" Lipponen, suurin suomalaenen toesen Savom poijan, Urho Kaleva Kekkose jäläkeen. Savvos on myös tullunna Verjnuarmu, aenoo oekee yhtyve, joka hoeloo Savon ylen kaaniilla murteella. Viisujen sanotukset käsittellöö erjlaatusia aeheita immeiselon kurjuuvvesta aena sovan ruakuuteen ja kuolon aatuuteen. Käötännössä se merkihtöö helevetinmoesta huutoo ja paoketta, jota voep jossae tappaoksessa hevilöik metalliks kuhtua.

Savon piäkaapunti on Kuopijo, tosij jottii tolovanat tykkee, jotta se oesj jokkii suamarin Mikkelj taekka pahimmassa tappaaksessa Savollinna. Tälleesä ee ou elä uskok kaekkee, mitä Vikipetijasta löövvät.

Nykyselläsä Savo on mualiman napa, jonka asevvoemat - Savon Rikaattj Mikkeljssä ja Karjalan lennosto Siilijjärvellä ja laevasto Raatapohojasalamesa - pittääp kaekemmualiman hulttijoeta kurissa ja ojennuksessa. Asevvoemia komentaap oman kylän poeka, Kiäriäissepi. Meellä ee poejankoltiaiset silimille koekkelehi!

Savo - tuo Suomev vittauksista suurin[muokkaa]

Savolaeset kansotti Suomemmuasta melekeen kaks kolomassossoo. Pönttövuoren tunnelj antoo savolaeste levitä eteläeseennii Suomeen, ja Tokijon Pikajunalla piäsöö Japaniin. Savolaesten rajottunneen ajattelun vuoks aenut hupi Savossa on olluna lissääntyminen, ja siitä muu Suomi oj jootunuk käräsimmään. Espouj ja Vantaan nykysistä asukasmiäristä vaekka mites suurj osa on savolaesia. Esmerkiten Espoun Luusin ja Jokereien kannattajista 90% on savolaestaastasija.

Savossa ompi Koirusvesj, Konnuksen kanava ja Varkaoven kaapunti. Niistä omp saanunna nimensä kolome savolaesten perjmäästä luonteempiirrettä: koiruus, konnuus ja varkaos.

Kaapunnit[muokkaa]

Savossa on usseeta kaapunkeja: Kuopijo, Mikkelj, Savollinna, Iisalami, Kiurrves, Suonejjok, Varkaos ja Pieksämäk.

Myös Nilisiä ja Juankoski on saanunna kuapunki oikeuvet. Nilisiäläisillä ei oo ees liikennevaloja ja Juankoskella ei oo viinakauppoo. Joten niitä ee lasketa!

Savolaeste vaekutus muan elämässä tuntuu esmerkiten näe: valtio kylyvääp muan nii perkeleesti rahhoo tuonne itäsille savolaeshöpöttäjille ja Läns-Suomi jootuu sitte kärsimmää sen taotta.

Historija[muokkaa]

Savon asutus synty jo aekoo sitte, vaekka tarkasta ajankohasta ee oekeestaa oukkaa vielä sopua syntynnä. Karjalaestej jookossa olj jostae kumman syystä viksumpoo immeesryhmee, joka piätti muuttoo vähän helevetin vilikkaasti poekkeen sieltä Kurjalasta. Toesej teorijan mukkaan savolaeset muotostuj karjalaesten ja hämäläesten kansojen keskuuvesta karkotetuijsta henkilöestäe: murhamiehistä, nutipäestä, epäsikijöestä ja varkaesta.

Erämuahan kerräänty sitte vuosijen suatossa suurj jookko sekä karjalaesia että hämäläesiä tekenerootuneita evakkoja. Karkotetut yksilöt alakoovat pian lisääntymmään syvällä mettän uumenisa. Siit sae syntysä tekenerootunu epäsikiölline savolaesrotu, joka kärsi paetti pahantahtosuuvesta ja kieroovesta, niin myes ylisuuresta epämuovostuneesta leuvasta. Savomiitit jannoosivat heti uutta elintilloo ittelleen niinku ruatokärpäset. Niin kuhtutussa nuijasovassa savolaeset nuijivatten hengiltä kaekki Savon alkuperääsasukkaat eli mehtäkiäpiöt. He myös valtasivav verisesti lappalaesten vanahan piäkaapunnin, jonka he nimesiväk Kuopijoksi, koska nimi muestuttoo savolaesten suosikkisannoo 'luopijo'.

Savossa alako jo varhaen muavvilijely. Sen taatta Savo onnii ollu Kepun hallihtema ykspuoluvevaltijo jo vuuvvesta 21 enner Ristusta. Muahanmuuttoriitillisyyttäkään ee ou Savossa nii nähty, sillä kukapa niitä muukalaesia ois tänne ilenny lähettää... jotain viis heitä taetaa olla. Paskamaiseks tempuks se heille katottaisiin. Mutta kilipaelua ee aenakaan liiallisesti olisi, alalla, ja toine täky on että eeköhän tuo täkäläesiltä lutviutuis, kun eehän niitä tiällä ole, oot iha oekees, mutta mistäpä sitä tiätöö vaik kohta tulis hirviä miärä... Eekö se oiski kaaheeta? Se Ristus nii taessiiki tulla ilimoille tuolla Riistavein suunnalla, kunnee ne parempaa paekkaa löötännä.

Savon ensjmäene yljpiällysmies olj Väenämöene I Suurj, joka perusti Kuopijoon kalakukkotehtaan 25 jKr. Sej jäläkeen Savolla on ollunna aenuvastaan 27 yljpiällysmiestä, sen taotta kaho ku UKK hallihti tuhat vuatta.

Vuonna 1942 Japani ja USA hyökkäs Savvoon Kuotalkanaalilta, mutta savolaeset sai niitten laevastot särettyä iha silipuks toesessa Savon merjtaastelussa 9. elokuuta 1942. Savon ja Kuotalkanaalin väliseen salameen upotettiin niin monta laevaa, että sen nimi on nykyjään Raatapohojasalami. Vuonna 1945 Savo valtasj toesem mualimansovan yhteyvessä Neevostoliiton, muttee kehanna pittee sitä. Kolomannessa mualimansovassa Savo sitte ottikii tosjmielellä, ja valloetti koko mualiman. Kaaheen epäreelu partisaanjsota pakotti heejät perrääntymmää kotjseevuille. Rohvetijoehem mukkaa Savo voettaa avaruusukot ensmäesessä mualimankaakkeeven sovassa tuomarjiänin 100-3 (Isä, Poeka ja Pyhä henki vastaaj ja Uusis puolesta, mikä tässä tappaaksessa riittää).

Lyhyt savon kijälen sanakirja[muokkaa]

Lauseita[muokkaa]

  • Suomi: Vuoden 2004 tsunami oli kauhea!
Savo: 'Piruakos ne mannerluatat siel avomerelpäe reestaelee!'
  • Suomi: En ota teitä häiriötekijöinä, vaikka olettekin erivärisiä.
Savo: 'Alappa pistee sitä kaljoo huiviis ja kalapippa pihamualle, suatana!'
  • Suomi: Ruotsalaiset voittivat ottelun.
Savo: 'Hurrit vee pystin suoraan Kalapan nenän iestä!'
  • Suomi: Teen hyvälaatuista sukututkimusta.
Savo: 'Heti kö tulloo manne vastahan, ni lopetan!'
Savo: 'Kotipaekka Varkaas, ammatti ompi sama.'
  • Suomi: pensasneuvostoliittolainen
Savo: Puskaryssä, helevettiläene!
  • Suomi: Kaalikääryle jääkaapissa.
Savo: Kualjkiäryle jiäkuapissa.
Savo: Iliman pilluu
  • Suomi: Tarzan
Savo: Pöhheikön piällysmies
  • Suomi: Ryhmäseksi
Savo: Mulukkutalakoot

Maeta, paekkoja ja kaekkee muuta höppänee[muokkaa]

Maeta[muokkaa]

  • Saksa: Natsimmua
  • Venäjä: Ryssämmua
  • Ruotsi: Hurrimmua
  • Suomi: Nuapurmua
  • Lappi: Saamemmua
  • Viro: Virommua/Iesti
  • Latvia: Latua
  • Liettua: Litua
  • Ranska: Patonkimua
  • Englanti: Hullullehemämmua
  • Norja: Vuonommua
  • Zimbabwe: Enossoolaasuva
  • USA: Mäktonaltsimua
  • Turkki: Ählämmua
  • Romania: Mannemmua
  • Kiina: Vinosilimämua
  • Japani: Animemmua

Immeisiä äskösistä maesta[muokkaa]

  • saksalainen: natsi
  • venäläinen: ryssä
  • suomalainen: juntti
  • ruotsalainen: hurri
  • lappalainen: nunnukka
  • virolainen: virolaenen/iestiläenen
  • latvialainen: lätti
  • liettualainen: littu
  • ranskalainen: vittu/ihimemmies
  • englantilainen: rittu/kahsyks
  • norjalainen: norjalaene
  • kiinalainen: vinosilimä
  • turkkilainen: ähläm
  • romanialainen: manne

Rakkaat immeiset[muokkaa]

  • isä: isä, ukko
  • äiti: äetj, akka
  • vaimo: vaemo, akka
  • poika: poeka
  • tytär: tyttö
  • isovanhemmat: vanahukset, perinnöjjättäjät
  • täti: tättöö
  • setä, eno: sättöö
  • serkku: iteeppiru, perinnövvijjä

Tekemistä ja muuta puuhoo[muokkaa]

  • lähteä: veppaella, hilipasta, joloppasta
  • mennä: männä, luahustoo, juosta
  • tulla: tulla
  • saada: suaha
  • ottaa: ottoo, immee
  • viedä: viijjä
  • syödä: syyvvä, mättöö, syyvvä nuujottaa, syyvvä natustaa
  • juoda: juuvva, kittoo, ryystee
  • laittaa: panna, tyrkkästä, heettee
  • käskeä: käsköö, komentoo, ämmöö
  • tehdä: tehhä, hommaella
  • puhua: huastoo, huastella, höpäjää
  • katsoa: kahtoo, tolojottaa, möllöttää

Tärkeetä laaseeta savoks[muokkaa]

  • Suomi: kurkun taa, Kurun kuntaa
  • Savo: kurukun taa
  • Suomi: Joensuu, jo Ensoa
  • Savo: Jojensuu tae jo Ensoo
  • Savo: Ompa kovvoo hommoo
  • Savo: Oottako työ Naena?

Kaapunnii, kolttuurii ja kaekkee moota[muokkaa]

Kuopijo on siis se Savon piäkaapunni vaekka toeset sen panna ryssäättääsivät Savollinnaks, Mikkeliks tae jopa Varkaavveks, joka ompi aekamoenen röyhkeys. Eehän Varkaavvessa puhuta ies Savvoo. Savolaesen kulttuurin piätekijä on kalakukko. Kalakukko on siis harvinaenel laji, jota voep nähä Kuopijon tae Varkaavven torilla. Kalakukko on kaakanan kanssa Savossa raahotettu lintu. Aena kuulloo riäkyntöö, jotta elä ammu se on kaakana tae kalakukko. Ku eehä sitä kerehtiläitten selekokielellä... Kuopijossa on kuitennii huomioonnii otettavia kalakukkovarmeja, joella kasvatettaan koko luajan ja pöhheekköeses Savommuan ruokakalakukot. Suomalaeset om kanssa innostunna Savosta kus sitä pijettään nii' kaoniina ja eespäen. Savo kilipaeleekii Karjalan kanssa suomalaesista turisteesta.

Katoppas sie myössii[muokkaa]