Eskimo

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eskimot ovat yksinäinen Lapin kansa, joiden päätulot tulevat poron ja mursun metsästyksestä ja laittomasta salakuljetuksista veli Venäjälle. Eskimo on laumaeläin ja niitä tavataan Norjan, Ruotsin ja Suomen sekä Venäjän pohjoisosissa (ei tule sekoittaa saamelaisiin. Saamelaiset elävät samoilla alueilla, mutta ovat huomattavasti rumempia ja lihavampia).

Asumukset[muokkaa]

Modermi eskimon asumus.

Eskimoasumukset, iglut, rakennetaan lumesta. Eskimoraukat eivät näet ole ymmärtäneet, että he asuvat metsän keskellä ja voisivat rakentaa talonsa puusta. Eskimot ovat kuolemassa sukupuuttoon, sillä kylmien asumustensa luomien ankarien olosuhteiden vuoksi eskimolapset eivät usein selviydy paria vuotta pidempään. Myös ilmastonmuutos haittaa eskimoita, sillä 20-50 eskimoa saa vuosittain surmansa iglun romahdettua jonkun nukkuvan päälle lämmön aiheuttaman sulamisen takia. Jos eskimot kuolevat tätä vuosivauhtia on tämä harvinainen laji pian sukupuutossa.

Sota[muokkaa]

Eskimot ovat monta kertaa yrittäneet salamurhata Joulupukin, mutta siinä onnistumatta. He väittävät tonttujen valtaavan omia maitaan. Eskimot ovat käyneet verisiä sotia Korvatunturin kansainvälistä tonttuarmeijaa vastaan. Tähän mennessä surmansa on saanut ainakin 5000-10000 tonttua ja 300-3000 eskimoa. Korvatunturin demokraattinen tonttutasavalta ja sen päällikkö Joulupukki väittävät eskimoiden aloitaneen sodan yrittämällä vangita Petteri Punakuono.