Esitelmä

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vittu. Opettajan vaatimuksesta puuttuu vielä kolme sivua. KOLME SIVUA!!!

Oletko tekemässä esitelmää? Olipa kyseessä peruskoulu, yliopisto tai mikä tahansa, on näissä yksi asia yli muiden. Primaaritavoite on aina täyttää sille määrätty minimitallennuskapasiteetti, sekundaarinen tavoite on täyttää kaikki sille varattu tallennuskapasiteetti. Sivistyssanat ja mutkikkaat lauserakenteet auttavat näiden tärkeimpien tavoitteiden saattamisessa.

Esitelmissä on määrätty aihe ja vaadittu pituus. (Esimerkiksi viisi sivua.) Jo tämä kertoo että pituus on tärkeä. Määrään on panostettava ennen laatua. Sisältö ja laatu tulee usein sivutuotteena kun tärkein asia, tallennuskapasiteetin täyttäminen, on saavutettu. Taustalla oleva ideakin on raudanluja ; Kun yhdestä aiheesta, olipa tämä mitä tahansa, saivartelee kasaan 20 sivua mahtuu mukaan väkisin jotain viisastakin. Se, että tämän viisauden voisi tiivistää kolmeen-neljään lauseeseen on irrelevanttia. Koska se sotii esseenkirjoittamisen tärkeimpiä pääsääntöjä vastaan.

Moni näkee että juuri tämä erottaa koulun ja tosimaailman. Että tosielämässä pitää olla ymmärrettävä. Että viestinnässä pitäisi huomioida retoriikan sääntöjen mukaan esimerkiksi yleisö ja mukauttaa viesti niin että yleisö ymmärtää. Esitelmien ohjaamalla tyylillä viestinnällä ei tulisi siis toimeen ihmisistä koostuvassa yhteiskunnassa ja siksi esseemestarit olisi destinoitu paarustamaan jonain säälittävänä paariana läpi elämänsä, vailla ymmärretyksi tulemisen mahdollisuuttakaan.

Mutta nämä ihmiset ovat väärässä. Jos olet koskaan törmännyt yrityskonsultteihin, yrityksen vision ja missiosta keskusteleviin yritysjohtajiin, valtion virkamiehiin tai mihin tahansa, tiedät että suurin osa merkittävistä kirjoituksista ei ole itse asiassa lainkaan luettavissa. Epäileviä suosittelemme lueskelemaan viranomaistekstejä laajemminkin. Esitelmänkirjoitustaito on tärkein yksittäinen taito noissa maailmoissa selviämisessä.

Toisaalta voi olla lohduttavaa, että huonollekin viestijälle sopiva elanto olisi kenties vuoltavissa jostain loukosta. Ja että elanto tulisi kirjoittamalla eikä esimerkiksi kaivamalla ojaa. Moni esseemestari kun on fyysisiin töihin kelpaamaton kynäniska joka saisi suurien koneiden ääressä aikaan lähinnä tuhoa. Jos heidät palkkaa jonnekin nurkkaan rustaamaan vaikka pääosin lukematta jääviä viranomaistekstejä, he kuitenkin aikaansaavat kompetenssiinsa nähden aika vähän tuhoa. Tämä toisaalta takaa sen että esitelmientekeminen on taloudellisesti kannattava taito myös tulevaisuudessa.