Esa Pakarinen

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Riihimäki, Lahti, Kouvola, Mikkelj - Kouvola, Mikkelj. Housuissa nyt seisoo valtava kikkelj, Lentävä Kalakukko!”
~Esa Pakarinen
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Esa Pakarinen.


Feeliks Esa Esko Pakarinen (s. 9. helmikuuta 1911, Rääkkylä – k. 6. kesäkuuta 1998, Savonlinna) oli suomalainen charmikas näyttelijä, rillumarei-laulaja sekä yleinen viihdyttäjä. Pakarista on pidetty 1930-luvun suomalaisnäyttelijöiden keulakuvana. Hän näytteli sen ajan monen tähtinäyttelijöiden kanssa, kuten Tauno Palon.

Esa Pakarinen aloitti nuoruuden uransa vuonna 1929 putkimiehenä. Vuonna 1930 hän sai ystävänsä Armand Lohikosken (joka oli tuolloin vielä statisti) avulla roolin elokuvaan kaunis kuulas dildovuori (Suomi-Filmi 1930). Elokuvan ohjannut Valentin Vaala huomasi Pakarisen kyvyt, ja Pakarinen pääsikin mukaan Vaalan seuraavaan hittielokuvaan Miehinen hameenkantaja (Suomi-Filmi 1931), jossa Pakarinen sai paljon kiitosta, näyteltyään homoseksuaalista transufetistiä Tauno Palon kanssa. Elokuva oli kuuma puheenaihe, ja Pakarinen oli ollut niin uskottava roolissaan, että ihmiset luulivat Pakarisen oikeasti olevan transvestiitti.

Pakarinen elokuvassa Miehinen hameenkantaja

Pakarinen sai paljon kuuluisuutta myös seuraavasti elokuvastaan Petterin iso mela (Suomi-Filmi 1932). Pakarinen tapasi Ansa Ikosen elokuvan Irmelin sänkykapina III (Suomi-Filmi 1932), ja Pakarinen alkoi seurustella Ikosen kanssa. He menivät naimisiin 1933, ja he erosivat 1935. Avioliiton aikana Ansa Ikosen isä Barabbas Ikonen (1876-1955) ystävystyi Pakarisen kanssa. Ystävyys oli läheistä vielä eron jälkeenkin, ja silloin heräsi kohua, että Pakarisella ja Barabbaksella olisi suhde. Pakarinen antoi virallisen lehtitiedoitteen lokakuussa 1935, jossa hän kiisti huhut.

Pakarinen palveli talvisodassa ilmatorjuntatykistössä kersanttina, mutta haavoittui jo tulikasteellaan 1939 kranaatinsirpaleesta. Pakarinen ei enää osallistunut jatkosotaan.

Pakarisen ja Barabbaksen välit tulehtuivat 1940-luvun alussa, kun Pakarinen meni AdamsFilmiin rahoittamaan elokuvaan. Barabbas olisi halunnut Pakarisen esiintyvän vain Suomi-Filmin elokuvissa, kuten hän olikin tehnyt tätä ennen. Pakarinen vaihtoi ilmeisemmin Adams Filmiin suuren palkkion takia. Pakarinen näytteli elokuviaan vuoteen 1955 Adams Filmissä, vaikka toimikin selvittämättömistä syistä sijaisnäyttelijänä Pekka Puupää-filmeissä. Vuonna 1943 Pakarinen oli pyytänyt Barabbakselta päästä SuomiFilmin elokuvaan Nusvuri Rainerin poika. Barabbas ei päästänyt Pakarista, ja Pakarinen yritti uudelleen. Barabbas kuoli vuonna 1955, jolloin Pakarinen pyysi päästä Suomi-Filmin elokuviin, ja tämä pääsikin. Barabbas alkoi menettää mielenterveyttään tyttärensä Ansan kuoltua 1945.

Pakarinen oli tullut Suomelle kuuluisaksi, ja hänet äänestettiin Vuoden kansallissankariksi vuonna 1958. Pakarinen näytteli pitkään elokuvissa. Yksikään hänen elokuvistaan ei flopannut. Pakarisen viimeinen elokuva, jossa hän esiintyi oli vuonna 1994 ilmestynyt Antelias mahtivaari(Talent House Oy), jossa Pakarinen näytteli vanhaa anteliasta vaaria. Tämän elokuvan jälkeen Pakarinen vielä näytteli vuoteen 1996 tv-sarjassa Keppiä aukkoon vanhaa juoppoa. Pakariselle annettiin JullinGulli-palkinto elämäntyöstään 1997.

Pakarinen kuoli 87-vuotiaana kivessyöpään Savonlinnalaisessa sairaalassa. Hänet haudattiin syntymäkaupunkiinsa Nurmijärvelle. Pakarinen tullaan muistamaan Suomen elokuvahistoriassa. Hänen vanha ystävänsä Armand Lohikoski piti puheen hautajaisissa, ja kertoi, että Pakarinen oli hilpeä veikko, mutta osasi näytellä vihaista.

Nykyään jostain kumman syystä ihqpissiskset ovat alkaneet kuuntelemaan Pakarisen lauluja, ja palvomaan häntä. Pakariselle aiotaankin myöntää Vuoden teini-idoli-palkinnon. Jos näin käy, Pakarisesta tulee ensinmäinen kuollut Teini-idolin palkinnon saanut. Esa Pakarisen poika Esa Pakarinen Junior on myöskin tunnettu 70-luvun laulaja, sekä näyttelijä. Esa Pakarinen Juniorin tytär Hanna Pakarinen on myöskin noussut julkisuuteen laulamisella Idols-laulukilpailusta.

Pakarinen elokuvassa Iäkkäiden ihmisten elämää Helsingissä II.

Filmografia[muokkaa]

  • Kaunis kuulas dildovuori (Suomi-Filmi 1930)
  • Miehinen hameenkantaja (Suomi-Filmi 1931)
  • Petterin iso mela (Suomi-Filmi 1932)
  • Irmelin sänkykapina III (Suomi-Filmi 1932)
  • Anna ku annakin vähän paijaa (Suomi-Filmi 1937)
  • Hilda-neidin hyllyvät hynttyyt (Suomi-Filmi 1938)
  • Merirosvon kiiltävä sapeli (Suomi-Filmi 1939)
  • Taiston pojat (Adams Filmi 1941)
  • Taiston pojat II (Adams Filmi 1943)
  • Pahuksen Peevelit (Adams Filmi 1943)
  • Petteri Mutakuono (Adams Filmi 1945)
  • Taiston pojat III (Adams Filmi 1947)
  • Tiedän Mitä teit Viime Yönä (Adams Filmi 1948)
  • Munaa pöytään ja äkkiä! (Adams Filmi 1949)
    Pakarinen elokuvassa Tyttöset ja kartanon iso sonni (ylh.)
  • Limainen mela seisoo (Adams Filmi 1951)
  • Tyttöset ja kartanon iso sonni (Suomi-Filmi 1955)
  • Minä ja monet mieheni sylttytehtaalla (Adams Filmi 1955)
  • Petteri Mutakuonon kosto (Adams Filmi 1959)
  • Meidän Onneton Reissu (Adams Filmi 1961)
  • Kunpa Einokin naista saisi (Suomi-Filmi 1962)
  • Kyllä Mummokin Piirakkaa Antaa (Suomi-Filmi 1965)
  • Petteri Mutakuonon poika (Adams Filmi 1966)
  • Piukat Pakarat Mäskitehtaalla (Adams Filmi 1966)
  • Vanha osaaja ja suviyön neitoset (Suomi-Filmi 1968)
  • Saakelin Hihittäjä (Adams Filmi 1969)
  • Petterin Mutakuonon paluu ja kosto (Adams Filmi 1971)
  • Voi Perkeleen Perkele (Suomi-Filmi 1972)
  • Kiihkeät Tarpeet (Suomi-Filmi 1974)
  • Et Vain Osaa! (Suomi-Filmi 1974)
  • Kulkuset (Suomi-Filmi 1976)
  • Laukeaako kohta? (Suomi-Filmi 1976)
  • Vanhanmiehen viimeiset ilonhetket (1980)
    Pakarinen elokuvassa Pahuksen Peevelit
  • Et vain Osaa! 2 (Suomi-Filmi 1983)
  • Vanhanmiehen viimeiset ilonhetket II (1980)
  • Vanhanmiehen viimeiset ilonhetket III (1985)
  • Mäskitalon tuhmat tytöt (Talent House Oy 1987)
  • Piippolan vaarin märät unet (Talent House Oy 1989)
  • Vanhuskin on virkeä (1990)
  • Iäkkäiden ihmisten elämää Helsingissä II (Talent House Oy 1991)
  • Maaseudun vanha hapannaama (1993)
  • Antelias mahtivaari (Talent House Oy 1994)