Elefantiili

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elefantiili rynnistämässä paheksumaan liberaalia keramiikakkauppaa.
DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
Elefantiilia ei pidä sekoittaa elefanttimieheen, sillä siinä missä elefanttimies oli ulkoisesti ruma ja sisäisesti kaunis, on elefantiilin rumuus juuri sisäistä.

Siinä missä liberalismin riskinä on tehdä ihmisistä infantiileja kidulteja on konservativismin riskinä synnyttää tekoaikuisia elefantiileja joiden mielipiteet ovat elämänkokemuksen ja näkemyksen todistamia Totuuksia, ikuisia muuttumattomia.

Elefantismin lopputuloksena on ihminen joka kokee olevansa aikuinen ja kasvattava arvokeskusteluun osallistuva aktiviinen täysipainoinen kansalainen, mutta joka on lähinnä muut ohittava, joka paikkaan näkemyksineen rynnistävä ja päsmäröivä teokraatti. ; Koska elefantiilille mielipiteet ovat mielipidekysymyksiä ja totuus ei ole, elefantismista kärsivä lonkeroi keskustelusta ja kanssakäymisestä hyvin ärsyttävää muille. Aivan kuten kidultienkin kohdalla, on hieman harhaanjohtavaa sanoa että joku kärsii elefantismista, sillä henkilö itse ei kärsi tilastaan. Kaikki muut sen sijaan kärsivät.

Siinä missä liberaalit vouhkaavat, kohkaavat ja koheltavat, elefantiilit rynnistävät, tallaavat, särkevät ja rikkovat. Elefantiilit ihmiset ovat kuin suuria eläimiä jotka eivät ymmärrä voimiaan. Tai sitä, että sillä ympärillä olevalla keramiikalla on mitään sellaista arvoa joka ansaitsisi sen kaiken huudon ja moitteen mitä elefantiilin paikallesaapumista aina seuraa.

Elefantismin tunnuspiirteitä:

  • Elefantistin vakiokäytänteenä on puhe siitä, että konservativismi vastustaa muutosta, eikä hae muutosta muutoksen vuoksi yhdistettynä siihen, että ollaan samanaikaisesti sorrettu vähemmistö joka suorittaa vallankumouksen kulttuurissa.
  • Elefantistille konservativismi on samalla kokeilussa vahvistunut oikea toimintatapa samalla kun korostetaan että tosiasiassa yhteiskunta on mennyt päin honkia koska konservatiivit eivät ole koskaan saaneet olla kunnolla vallassa, vaan aina joku ei todellinen konservativismi on kaikkina historian aikoina harjoittanut vääräoppisuuttaan.
  • Elefantistille kaikkiin ongelmaan löytyy ratkaisu muutamasta peruskikasta. Olipa kyseessä tieteellisen totuuden selvittämisestä, hyvästä elämästä, mielenterveydestä, yksilöiden onnellisuudesta että yhteiskunnan toimivuudesta, politiikasta, ilmastonmuutoksen tai evoluutioteorian faktuaalisuudesta - tai ihan mistä tahansa - niin vastaus haetaan ratkaisulinjoista joissa nähdään vain (1) koti (2) uskonto (3) isänmaa (4) markkinatalous (5) vapaus (6) traditio. Muut keinot ovat heistä haihattelua.
  • Puhe vainotusta enemmistöstä, joka kuitenkin jotenkin on aina vallitsevien normien tukemaa. Esimerkiksi jos homoseksuaalit hakevat lainmuutosta, tätä paheksutaan koska elefantistin mukaan yhteiskunta ei laeillaan suojele heitä vaan pitää lait sen sijaan siinä muodossa missä konservatiivit niiden haluavat olevan, eli nykytilassa.
  • Elefantisti korostaa aina siitä miten konservativismi ei ole mennessä roikkumista, vaan että he eivät korjaa jotain joka ei ole rikki. Että se on evolutiivinen prosessi. Samanaikaisesti se kuitenkin näyttäytyy vain muutosvastarintana. Kaikki kannanotot joita ajetaan ovat muutosvastarintaisia ja käytännössä elefantistille mikä tahansa muutos on aina vain muutosta muutoksen vuoksi.

Tämä elefantismi eli elefanttitauti on konservatiivien parilla sen verran yleinen, että USA:n konservatiivipuolue on ottanut tunnuksekseen elefantin.

Katso myös