Edgar Allan Poe

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suositeltu1.png

Star.svg
Tämä artikkeli on jostain käsittämättömästä syystä suositeltu sivu.
Poe nuhjautti kaikki itseään esittävät valokuvat noella korostaakseen kalpeuttaan, intensiivistä tunne-elämäänsä ja päällekäyvää teennäisyyttään.

Edgar Allan Poe (syntynyt 1809 ennen kuolemaansa, kuollut 1849 joskus syntymänsä jälkeen) oli amerikkalainen dokumentaristi sekä seurapiirimies, jolle maistui ja jolla oli sana hallussa sekä kynä kädessään. Hänen taitojaan ahdistuksen tutkijana ei ole pystytty lukuisten jäljittelijöiden toimesta vielä kertaakaan ylittämään, ehkä osittain miehen metodologiseksi asti valahtaneen asialleen omistautumisen vuoksi, tai sitten siksi, että Poen jäljittely on aika huono strategia, jos pyrkii verbaaliseen itseilmaisuun.

An American Hero[1]

Poen maineesta riittää varmaan kertomaan se, että Rolling Stone halusi mieheltä haastattelun eikä suostunut luovuttamaan edes sen edessä, että mies oli ollut kuolleena jo vuosikymmeniä.

Poe oli amerikkalainen, ja siksi olikin sattuvaa, että hän syntyi siellä. Hän eli nuorena opiskelijaelämää, ja onkin pidettävä kasvatusvanhempien luonteen heikkoutena sitä, etteivät he antaneet pojalle anteeksi olemattoman pieniä uhkapeliongelmia. Nuoren romantikon haukkuminen epäonnesta raha-asioissa ajoi hänet ensimmäisen kerran käsittämään, että maailma oli kelju paikka, varsinkin silloin, jos tuuri loppui kesken.

"Kova jätkä"

Poe ei ollut ihan niin turha jätkä kuin mitä runoilijoista voisi kuvitella. Kaveri ilmoittautui ihan vapaaehtoisena armeijaan. (Hän teki sen paljolti ruuan puutteessa, mikä tietysti sinällään palauttaa hänet runoilijoiden kastiin.) Hän suoritti palvelustaan tunnollisesti ja eteni niin pitkälle kuin vain aliupseeritasolla pystyi. (Tosin hänen suuret taistelunsa olivat tykinammusten kuorien valmistuksessa ja hän kitisi kasvatti-isäänsä saamaan hänet pois sieltä.) Hän siirtyi sieltä vielä armeijan opistoon, mikä vasta runoilijalta olisikin ollut esimerkiksi Suomen kaltaisessa maassa aivan mahdoton temppu. (Hän tosin teki koulutuksensa kannalta hassun pikku mokan hankkiutumalla sieltä pois tahallisella törkeällä huolimattomuudella.)

Ammatilliset saavutukset

Poe teki enimmän uransa lehtimiehenä, jossa virassaan hän muisti stressistä huolimatta huolehtia riittävästä nesteytyksestä sekä olla tunnollinen työkaveri. Hänestä jäikin jälkeensä pitkä lista haltioituneita kollegoita ja iso määrä kaikenlaista artikkelia niin siitä kuin tästä. Hieno mies kun oli, häneltä löytyi työkiireiden, kuten potkujen saamisien, seassa aikaa sosiaalisien rakenteiden ylläpitämiseen. Siihen hän ei nähnyt mitään parempaa keinoa kuin naida 13-vuotias serkkunsa[2].

Kaunis loppu

Poe kuoli kuten elikin, kyläläisten huomion kohteena. Kuolemassa oli selviä viitteitä fennomaniasta, sillä hän kuoli sekoillen keskellä kaupunkia jonkun toisen vaatteissa, manaten toistuvasti tuntemattomaksi jäänyttä nimeä sekä mahdollisesti punnertaen viimeisinä sanoinaan: ”Jumala auta nyt saatana...”

Poen kuoleman syyksi on esitetty esimerkiksi juoppohulluutta, sydäntautia, vajaamielisyyttä, epilepsiaa, syfilistä, kroonista vitutusta, viinan loppumista kesken illan, koleraa, hinkuyskää, kurkkumätää, paskoja vihanneksia[3], ihottumaa, laiskuutta, elävältä hautaamista, kuolleena hautaamista, epätoivoa sekä vesikauhua. (Hikipedian tutkijoiden mielestä on syytä pitää mielessä, etteivät nämä oireet toki kokonaan sulje toisiaan poiskaan.)

Post Mortem

Hikipedian opiston tutkijat ovat tarkistaneet Poen hautajaisista otettuja valokuvia ja miettineet vaivautuneina, haudattiinko hänet todelliseen goottilaiseen tyyliin "vähän ennen aikojaan".

Poen hautaa asettui kuoleman jälkeen vartioimaan musta kissa, mikä jostakin syystä on ihmisten mielestä ihan hemmetin osuvaa. Samoin vuoteen 2009 asti hänen haudallaan kävi vuosikymmeniä vuosittain aamuyöstä joku tuomassa ruusun ja konjakkia haudalle. Poen haudalla onkin tätä nykyä ympärivuorokautinen vartiointi, sillä monet suomalaiset miehet on revitty paikalta niskaperseotteella heidän yritettyään kaivaa mies haudastaan. Hikipedian haastettelujen perusteella syyksi on paljastunut se, että epätoivoiset miehet ovat ajatelleet niin romanttisten eleiden tarkoittavan, että Poella on ollut jokin ylimaallinen kyky vaikuttaa naisiin. Miehet ovatkin olleet aikeissa kuristaa kalmosta esiin tietoa siitä, miten he "saisivat omat muijansa edes tiskaamaan välillä valittamatta ja kitisemättä samalla".

Poe goottilaisuuden kiiltokuvapoitsuna

Jos keskimääräiseltä kaduntallaajalta kysyisi, mitä heille merkitsee Edgar Allan Poe, he varmaankin antaisivat rönsyilevän vastauksen siitä, miten "perseestä se on että joku jaksaa keskellä päivää jotain tollaista työtä tekeviltä ihmisiltä tentata. Hanki ..... oikeita töitä!"

Terveyskeskusreissua myöhemmin voisi pysäyttää ostoskeskuksen ovilla mustiin puetun teinipojan, joka sanoisi, että "en mä ole mikään gootti vaan emo!"

Kun olisi maksettu tämän nuorukaisen terveyskeskusmaksut nimettömänä tämän saatua "mystiseltä gallupin vetäjältä turpiinsa", voisi pysäyttää saman ostoskeskuksen ovella saman näköisen mutta hieman koristeellisemmin puetun ja paljon vähemmän vittumaisen näköisen persoonan (koska olisi mahdotonta olettaa olisiko kyseessä tyttö vaiko poika), ja sillon voisi saada vastauksen: "Poe on v...u jumala!"

Edgar Allan Poen goottilainen maine[4]

Nesteytyksen kannattajana ja makaaberin elämän eläneenä Poe on goottilaisissa piireissä esikuvan tapainen, vaikka sanaa esikuva pahoinpidellään tässä tapauksessa pahemmin kuin saksalaista naissiviiliä vuonna 1945.

Hänen runoilunsa mentyä enemmän ja vähemmän eri tavalla kuin hän oli toivonut (päin helv...) Poe päätyi kirjoittamaan novelleja. (Hän koetti pidempääkin tekstiä yhden romaanin muodossa, mutta hän kohtasi ilmeisesti yhtenäisen "kiitos mutta liian hapokasta kerralla" -vastakaiun.)

Hänen kirjallisuutensa voidaan jakaa sekä goottilaiseen kauhuun että synkkään satiiriin (eli hänen tuontantonsa koko sisällön yhtenäisenä punaisena 50 harmaan sävyisenä köytenä voi pitää sen peilikuvallisuutta Suomen talouden tulevaisuusraporttien kanssa).

Goottien romantiikan kaipuuseen ei voisikaan vedota paremmin mikään muu kuin mies, joka oli kiinnostunut pois kuihtuvista naisista melkein epäilyttävyyden rajoille, räyhäämisestä kollegoilleen sekä väkijuomista. (Tosin ironista kyllä tällä kuvauksella Poe saattoi myös itse asiassa olla jääkiekkoilija, kylillä ilmapää seurapiirimalli kainalossaan. Historia on niin laaja että pari virhetulkintaa sinne tai tänne.)

Poen vaikutus goottilaiseen kulttuuriin

Goottien pääsykokeena yläasteen vessassa on se, tunteeko miehen nimeltä ja jos tuntee, niin pitääkö miestä nerona vaiko ei. Vastaväitteiksi ei kelpaa:

  • Ettei koe alkoholismia ja ahdistuneisuutta neroudeksi
  • Ettei jaksa ottaa tosissaan miestä, joka kaikissa valokuvissaan näyttää pidättelevän kusihätää[5]
  • Ettei halua joka hiton päivä pukeutua mustiin
  • Ettei halua tulla hakatuksi välitunnilla "runollisuudesta"
  • Ettei tiedä miksi mies edes on niin tunnettu
  • "Coleridge already did it"

(Tilanteessa on kuitenkin syytä pysyä rauhallisena, sillä kohdatessa gootteja on syytä muistaa, että ne melkein aina pelkäävät toista enemmän kuin toiset heitä, ja että heidän keinonsa pelotella ovat lähinnä murjottaminen, mulkoilu ja pahimmillaankin vain ällöttävän näköinen ja kapinoiva ranneviulun soittaminen. Parhaimmillaan se voi jopa olla miellyttävää, jos he kuvittelevat omistavansa vampyyrin voimat ja alkavat imeä kaulaa!)

Yhtä kaikki, Poen vaikutus nykykauhuun sekä goottilaisuuteen on totta, ja kuten sanonta kuuluu, ei kymmenet metallibändit, kauhuelokuvateollisuus, tuhannet traumatisoituneet sekä päihteiden sekoittamat kauhukirjailijat sekä "sun mutsis" voi olla väärässä.

Korppi

"No ehkä joskus nyt kuitenkin..." Korpin ensiversio oli huomattavasti nykyisin tunnettua keskustelevampi ja vähemmän ehdoton. Tämä on kuva korpista. Sen tehtävä on elävöittää tätä haudanharmaata artikkelia.

Poen nimen tunnistava ihminen huudahtaa yleensä tutkimuksien perusteella hymy naamallaan "Korppi", aivan kuin mainitulla kirjailijalla olisi mitään tekemistä Avaran luonnon kanssa.

Hikipedian tehtyä uudelleen tutkimuksia paljastui, että itse asiassa mies todellakin on saavuttanut suurimman tunnettavuutensa tätä lintulajia käsittevällä tieteisteoksellaan. Poen intensiivisen tutkimustyön perusteella on saatu selville, että korppi on asuntoihin murtautuva lintu, joka ajaa tilojen alkuperäisen asukin hulluksi jauhamalla yhtä ainoaa lausetta, "Ei koskaan enää". Tällä saavutuksella siitä tulee asunnon pysyvää biomassaa. Helpottaakseen tätä luontaista asuttautumisviettiään korppi yleensä valitsee uhrikseen henkilön, joka on henkisesti jo valmiiksi rikki jonkin suuren menetyksen takia ja siksi fyysisesti sekä henkisesti altavastaajan asemassa. (Näihin piirteisiin nojaten jokaisen jätetyn nuoren työttömän miehen on syytä pitää ovensa lukossa ja varmuuden vuoksi välteltävä ruokakauppareissuja seuraavat pari kolme vuotta syömällä omaa napanöyhtäänsä.)

Korppi huusi: "On päässäin 6"
Ja tähän vielä lisään: Se lensi akkunasta sisään.
Näki siellä Poen, joka peitossa oli noen.
Korppi sille kiusaa teki, huudella alkoi heti: "Ei milloinkaan".
Vaan Poella oli putki vankka, alla pöydän, lyijystä sankka.
Gatling pyöriä kun alkoi, korpin rääky ilmaa halkoi.
Ehtinyt ei pakoon lintu musta; konetulen tulitusta.
Sulat lensi sinne tänne, suolet vielä pitemmälle.
Ja korppi huutanut: "Ei milloinkaan!" - Ei enää milloinkaan.

~Parempi tämäkin kuin se alkuperäinen riimibingolappu.[6]

Ne muut kirjat

Musta kissa, tuo mulkero eläinten joukossa

Mies tappaa kissan sekä vaimonsa, kaiketi vitutuspäissään sekä muuraa tämän seinään. Hän jää siitä kiinni, kun toinen kissa pitää asiasta meteliä kunnes mies jää kiinni.[7]

Juoruava sydän

Mies tappaa... kenet nyt tällä kertaa mieleen tuleekin ja hautaa lattian alle. Hän olisi jo siitä kuivilla, mutta syyllisyyden tunnossaan kuulee uhrinsa sydämen hakkaamisen (mukamas) lattian läpi ja menee idiootti itse möläyttämään tekonsa.

(Pentele, miesten pitäisi todellakin tarkistaa ettei asunnossa mikään pidä meteliä silloin kun on mennyt jonkun iltapäivän ratoksi murhaamaan.)

Berenice, sukanvarteni

Traaginen kuvaus lama-ajasta, kaiketi, koska teoksen koko pointtina on kaveri, joka kaivaa haudastaan kuolleen rakastajattarensa hampaiden ryöstämistä varten.[8]

Hikipedian ensimmäisiä kuvamateriaaleja valloittajamatojen rodusta, Poen ennustamasta kauhusta, joka on pian nouseva valtaan. Hikipedia haluaakin edistyksellisenä sivustona ensimmäisten joukossa toivottaa nämä eläinkunnan uudet johtajat tervetulleiksi![9]

Mato Maan, Valloittaja

Poen teoksessa kuvataan aivan liian vaikeasti ja taiteellisesti sitä, miten ihmiset ovat periaatteessa madonruokaa. (Kai se on niiden kosto kaikesta ihmisten suorittamasta onkimatokalastamisesta. Olihan se odotettavissa että joku niistä aloittaa kapinan.)

On niitä vielä lisääkin

"Jos sinä olet tosiaan sellainen masokisti että haluat itseäsi pelotella niin mene muualle täältä asiaa tutkimaan!"[10] (Hikipedia pyytää anteeksi alipalkatun, pian irtisanotun tutkijan mielenilmausta. Tappajamadot on jo lähetetty tämän yksilön perään.)

Viitteet

»Joku vieras siellä», mietin, »nakuttelee sisään vaan. Tämän takia modernissa asunnossa on varmuusketju.
  1. http://en.wikipedia.org/wiki/Edgar_Allan_Poe
  2. Tunnollisuudesta kertoi se, että serkulla ja hänellä oli tasan saman verran ikäeroa kuin serkulla oli ikää.
  3. Katsokaa ”Pitkä kuuma kesä”. ”Meijän bändin nimi on räkä... Hyvä filmi. Nyyhkis!”
  4. Melkein jos alla olevaan osaan haluaa etsiä lähdettä niin vastaus on koko ajan: "Gavin Baddeley: Goth Chic - Johdatus pimeän puolen estetiikkaan"
  5. Käykää vaikka katsomassa: https://www.google.fi/search?q=edgar+allan+poe&biw=1280&bih=860&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=oastVI2WLYfpywPGhoAQ&sqi=2&ved=0CAYQ_AUoAQ
  6. [1] ”Korppi”. Koko ketju:

    gehfghax
    Arvoaste: Yoda Viestejä: 1737
    Liittymispäivä: 6.12.2002

    Korppi
    10.2.2007 13:22
    Korppi huusi: "On päässäin 6"
    Ja tähän vielä lisään: Se lensi akkunasta sisään.
    Näki siellä Poen, joka peitossa oli noen.
    Korppi sille kiusaa teki, huudella alkoi heti: "Ei milloinkaan".
    Vaan Poella oli putki vankka, alla pöydän, lyijystä sankka.
    Gatling pyöriä kun alkoi, korpin rääky ilmaa halkoi.
    Ehtinyt ei pakoon lintu musta; konetulen tulitusta.
    Sulat lensi sinne tänne, suolet vielä pitemmälle.
    Ja korppi huutanut: "Ei milloinkaan!" - Ei enää milloinkaan.





    ---
    Eli joku oli pienesti ikävystynyt sairaalassa.
    -TakkuTakiainen


    suukapula

    VS: Korppi
    10.2.2007 20:34 vastauksena gehfghax:aan.
    Jos Poen lausutaan "phoun", se ei rimmaa "noen" kanssa ;(.

    Alku oli hyvä.


    gehfghax
    gehfghax Arvoaste: Yoda Viestejä: 1737
    Liittymispäivä: 6.12.2002


    VS: Korppi
    11.2.2007 9:53 vastauksena gehfghax:aan.
    Ohoh, en tullut ollenkaan ajatelleexi tuota phoun-juttua. Itselläni kun on se periaate että puhun aina kokonaisia lauseita yhden ja saman kielen axentilla. Eli jos suomenkielisen lauseen keskellä mainitaan vieraskielinen nimi, äännän sen yleensä suomalaisittain. Osaan kyllä puhua vähämurteista englantia, mutten tykkää sekalauseista joissa on välillä toista, välillä toista ääntämistapaa. Kuulostaa jotenkin snobilta. Ärsyttävältä. Kielitaidolla pöyhkeilyltä.

    Ja tosiaan, tuo vitsiruno syntyi äärimmäisen ikävystymisen ja tekemisenpuutteen tuloxena, samoin kuin taannoinen Takku kalastaa-runo.

    Joutilaisuus on luovuuden äiti. Ainakin niissä tapauxissa joissa luovaa henkilöä vaivaa aloitekyvyttömyys. Tekemisen puute potkaisee väkisin liikkeelle. Olkoon sitten tuloxena vitsiruno tai jotain vakavampaa.
    -TakkuTakiainen

  7. Aaaaah... No nythän se kissa-juttukin aukesi
  8. Teos on löydettävissä "tee-se-itse"-oppaana Kelan kaikissa toimipisteissä sekä TE-toimistoissa
  9. Mitä? Jos sellaisen katkaisee niin siitä kasvaa kaksi uutta! Miten helvetissä sellaisten kanssa voisi sotia?!
  10. http://en.wikipedia.org/wiki/Edgar_Allan_Poe_bibliography

Katso myös: