Dream Theater
Hikipedia
| KUULUU KULTTIIN! Dream Theater kuuluu Kulttiin ja tämä artikkeli on Kultin suojeluksessa! Kaikki sivuun kohdistuva ilkivalta vastataan suoraan Kulttimestarille ja Kultin pyhälle Kulttihahmolle! |
Dream Theater on yhdysvaltalainen mukaprogressiivinen humppaorkesteri, joka perustettiin Pohjois-Tansanialaisessa puumajassa, jota jostain kumman syystä kutsutaan musiikiopistoksi -tämä johtunee siitä että majan seinällä roikkui katkennut kitarankieli- kun kolme Dream Theaterin jäsentä tapasivat hakiessaan sieltä sateensuojaa. Nämä kolme henkilöä, John Petricci, John Myung ja Mike "Munanraaputtaja" Portnoy päättivät soitella humpaa vapaa-ajallaan kunnes keksivät tehdä levyn. Yhtyeen managerina toimi Miken isä Jarmo Portnoy, jonka mukaan ensimmäinen levy nimettiin.
Yhtye sai levylleen laulajan ja kosketinsoittajan tavattuaan katusoittajiksi itseään kutsuvat alavireisesti laulavan Kaarle Domino-Ikin ja pianoa pimputtavan Kevin Mooren. Nämä kaksi saivat potkut kun Jordan Rudess ja Joonas LaBrie liittyivät yhtyeeseen.
Dream Theater poppoon alkuperäinen nimi oli Majoneesi, mutta Felix-yhtymä otti hyvin nopeasti yhteyttä yhtyeeseen kuullessaan , että oli olemassa yhtye, joka oli typeryyksissään antanut itselleen tällaisen nimen. Felix-yhtymä väitti, että ainoastaan heillä on oikeus käyttää kyseistä ilmaisua tuotteissaan. Oikeudessa sovittiin, että jos Mike ja John pukeutuvat kolmen keikan ajaksi Felixin toimittamiin herkkukurkkuasuihin, heidän ei tarvitsisi maksaa 3 000 000 dollarin korvauksia. Yhtye vaihtoi nimensä Cream Hateriksi, koska he alkoivat vihaamaan elintarviketeollisuutta. Erään kerran John Myungin astuessa äänitysstudioon alasti vaatien että bändin nimi muutettaisiin, tai hän tulisi aina olemaan heidän seurassaan alasti, hänen vaatimuksiinsa suostuttiin ja bändi sai nykyisen nimensä. John Petrucci veti Myungia kuitenkin turpaan, koska hän oli niin ruma alastomana.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Jäsenet
Jordan Rudess on Korgin sekä Oasyksen yhteistyönä valmistama syntetisaattori-androidi, joka luotiin alunperin saamaan kaikki syntetisaattorinörtit luopumaan harrastuksestaan huomatessaan, etteivät koskaan tule pääsemään Jordan Rudessin tasolle. Rudess kuitenkin tuhosi alkuperäiset valmistajansa kehittämänsä midi-controllerin avulla.
Midi-controller on näppärä pieni juttu jolla voi tehdä mitä vain. Sillä ei tosin voi vaikuttaa Euroviisujen lopputulokseen, mutta tätä laitevikaa korjataan parhaillaan Rudess-Centerissä Närpiössä.
Vähän vapautumisensa jälkeen Rudess liittyi Dream Theateriin ja midi-controllerin avulla hän sai pian muutettua yhtyeen musiikin humpasta punkkiin.
Vuonna 2000 Jordan Rudess liittoutui irakilaisten terroristien kanssa, jotka suunnittelivat Allahia loukkaavien WTC-tornien räjäyttämistä. Midi-controllerin ansiosta tämä kävi helposti, mutta moraalisia kysymyksiä pohtinut midi-controller meni lakkoon, ja amerikan armeijan vyöryessä kerran niin kauniiseen Irakiin ei mahtava Jordan Rudess voinut kuin katsoa vierestä. Pari minuuttia hyökkäyksen jälkeen midi-controller alkoi toimia, mutta silloin Rudess oli jo kaivanut itsensä 6 jalan syvyyteen piiloon amerikkalaisia valloittajia.
Vuoden päivät maan alla myyriä jyystettyään alkoi midi-controller taas toimia, ja Rudess karkasi laamaksi naamioituneena Etelä-Suomeen. Siellä hän perusti Rudess-Centerin Närpiöön, ja kehittää siellä Midi-Controller Kakkosta samalla kun kloonaa itselleen Rudess-armeijaa. Armeija koostuu klooneista, joita Rudess luo midi-controllerilla. Vapaa-ajalaan Rudess soitelee Dream Theaterissa Continuum-sormilevyä, jonka hän loi midi-controllerillään.
Mike "Munanraaputtaja" Portnoy on yhtyeen kannujen paukuttaja eli rumpali joka katkoo kapuloita niin kovaan tahtiin että käyttää uusiin klapeihin jopa tuhansia euroja kuussa. Mikellä on kova hinku syöttää muniaan ja persettään kaikille vastaantulijoille, josta onkin syntynyt hänen mottonsa "Eat my ass and balls". Tätä Mike hokee lähes koko ajan ja onkin jo lähes kokonaan unohtanut muut sanat joita tarvitaan puhumiseen. Mike on saanut lisänimentä munanraaputtaja tavastaan raapia kutiavia muniaan sellaisissa paikoissa kuten täysi bussi ja äänitysstudio. Miken munanraapimista on erityisesti havaittavissa albumin Järkkäilty kaaos bonus-DVDeellä.
John Myung onkin sitten se kauan odotettu basisti. Tunnetusti basistithan ovat niitä bändin tyhmimpiä ja syövät eniten. Basistit myös juovat kitaristit sun muut pöydän alle 24/7. Tämä ei kuitenkaan päde Myungiin. Hän on vain se pieni vihreä kiinalainen, (vai oliko sittenkin japsu...) joka joka istuu pienenä ja huomaamattomana siellä studion nurkassa bassoa rämpyttämässä. Ei siis hänestä sen enempää.
John Petrucci on, toisin kuin kaimansa, taas se herra tilulei. Eli kitaristi. Hän ei ole niin kuin Herman Li joka tiluttaa, tiluttaa ja tiluttaa kaikki ne 20-minuuttiset biisit läpi. Petrucci on se jännä heebo jonka tehtävä bändissä on soittaa sitä kitaraa sillai jännissä rytmeissä ja keksiä uusia tahtilajeja Miken kiusaksi. Jotkut jopa huhuavat, että John Petruccin rytmeillä on yhteys terrori-iskuihin.
Johnilla oli aiemmin sopimus Ibanezin kanssa, että hän soittaisi vain heidän RG-mallisia kitaroitaan, mutta kerran kännipäissään haukuttuaan sushi-kutsuilla Herra Ibanezin rouvaa maksulliseksi naiseksi Herra Ibanez löi Petruccia päähän Johnin nimikkokitaralla ja sanoi, että se olisi viimeinen kerta, kun hän sai koskea hänen tehtaaltaan tulleesen soittimeen. Sittemmin John on joutunut tyytymään Music Man:in todella huonoihin ja mauttomasti muotoiltuihin, halpoihin kiinalaisiin räpellyksiin.
[muokkaa] Albumit
- Kun Jarmo ja unelmat yhdistyvät (1989)
- Hallusinaatioita ja höpinää (1992)
- Elossa Keuruulla, rahat juotu (livealbumi, 1993)
- Herätys (1994)
- Kepu on muutoksen voima (EP, 1995)
- Uppoan suohon (1997)
- Kerran kännissä keikalla (livealbumi, 1998)
- Metropoli osa 2: Kännissä sitä ei muista mittää (1999)
- Perse paljaana Takahikiällä (livealbumi, 2000)
- Kuus astetta pakkasta (2001)
- Pendolino kulkee ja balalaikka soi (2004)
- Akvaario (2006)
- Ja Mertaranta huutaa: Maali! (livealbumi, 2007)
- Järkkäilty kaaos (2007)
[muokkaa] Singlet
- Toka päivä (1992)
- Vale (1994)
- Vihreä pikkumies (1994)
- Kännivuodet (1997)
- Lasisilmä (2000)
[muokkaa] DVDt
- Hallusinaatioita ja höpinää - live Tokiossa (1993)
- Viis vuotta kännissä (1998)
- Metropoli 2000 - lavalla NYCissä (2001)
- Live takahikiällä (2004)
- Ja Mertarana huutaa: Maali! (DVD) (2006)
