Dominique Venner

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stop hand.png Tämä sivu on täyttä faktaa!
Tämän sivun aihe on niin käsittämättömän tyhmä, että siitä ei tarvitse repiä huumoria.
”Tarvitaan ehdottomasti uusia, vaikuttavia ja symbolisia tekoja herättämään meidät horteestamme, ravistelemaan puutunutta tietoisuuttamme ja herättämään tajun juuristamme. Olemme saapumassa aikaan, jolloin sanat on tehtävä tosiksi teoin.”
~Dominique Venner, 21.5.2013

Dominique Venner (16. huhtikuuta 1935 Pariisi21. toukokuuta 2013 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, ”identitaarinen” ajattelija ja alt-droite-ex-terroristi, joka huorasi itselleen huomiota ottamalla aseelta suihin Notre-Damen katedraalissa vuonna 2013 protestina sukupuolineutraalia avioliittolakia ja Euroopan islamisaatiota vastaan.

Nuoruudessaan Venner osallistui Organisation de l'armée secrèten, Algerian itsenäisyyttä vastustaneen kolonialistisen terroristijärjestön toimintaan ja sai 18 kuukauden vankeustuomion Algerian sodan päätyttyä. Vapauduttuaan Venner keskittyi pitkäksi aikaa kirjoittamaan historioitsijan ominaisuudessa pyssymalleista, metsästyksestä, vastarinnoista ja mistä äärioikeiston deus otiosus -nössiäiset nyt tykkäävätkään kirjoitella. Englanninkielisen Wikipedian Venner-artikkelin "Critical reception" -osiossa mainitaan ensimmäisenä joku Vennerin tutkimustyötä "among others" puolustamaan rynnännyt taantumuksellisen Valeurs actuelles -aikakauslehden toimittaja, koska edes maailman suosituimmassa tietosanakirjassa aihe ei runkkuringin ulkopuolisia kiinnosta.

Tiistaina 21. toukokuuta 2013 Venner palasi vanhan terrorismiharrastuksensa pariin kävelemällä Notre-Dameen, asettamalla itsemurhakirjeensä esille ja ampumalla pistoolilla itseään päähän. Hänen viimeisiksi kirjoituksikseen jäivät blogikirjoitus ”Avioliittolain vastustajat & Heidegger” sekä itsemurhaviesti, jotka Timo Hännikäinen on suomentanut suunnattoman vaikutusvaltaiseen verkkolehteensä.[1] Aiemmin Venner oli havainnollistanut "historioitsijana" ymmärtämiään "tosiseikkoja" näin: ”Jos esimerkiksi seksuaalisuus on universaalia, aivan kuten itsensä ruokkiminen, rakkaus sen sijaan on erilaista jokaisessa sivilisaatiossa, kuten myös naisellisuus, kuvataide, gastronomia ja musiikki. Ne ovat heijastuksia tietynlaisesta henkisestä morfologiasta, joka salaperäisesti leviää veren perinnön, kielen ja yhteisön hajanaisen muistin välityksellä.”[2] Nyt tätä jatkuvuutta uhkasi kansan afrikkalaistuminen maahanmuuton seurauksena, ja Vennerin oli pakko tehdä jotain. ”Kun monet ovat elämänsä orjuuttamia, tekoni ilmentää tahdon etiikkaa”, Venner analysoi itsemurhaviestissään ja johti tästä sen lopputulokseen, että hänen vaimonsa ja lastensa tulisi tuntea surun sijasta ylpeyttä. Saman apologian mukaan eräs asioista, joille Venner kohdisti performanssinsa vastalauseeksi, oli yritys tuhota perhe, "vuosituhantisen sivilisaatiomme intiimi perusta".

Vennerille on ehdotettu passiivista Nobelin rauhanpalkintoa, jota ei kuitenkaan Ruotsin akatemian sääntöjen mukaan voi myöntää postuumisti. Hänen ratkaisuaan pidetään rohkeana ja pahasti myöhästyneenä avauksena niin inhimillisesti arveluttavan saksalaisen huurufilosofian yliolkaisten akateemisten gallialaistajien kuin henkikriittisten konservatiiviaktivistienkin viiteryhmässä.

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

Shemale.jpg Tämä henkilöä käsittelevä artikkeli kaipaa tukevampaa ruokavaliota.
Voit auttaa Hikipediaa syöttämällä artikkelin henkilölle lisäkiloja.