David Cameron

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stop hand.png David Cameron on julistettu idiootiksi, sillä hän on todistetusti tyhmempi kuin vasemman jalan saapas.
Viimeksi mainittu valmistelee tutkimuksen johdosta kunnianloukkauskannetta.
David Fin-Tim-Lin-Bin-Whin-Bim Cameron
Cameron.jpg
Cameron esittelee MI6:n kehittelemää näkymätöntä dildoa.
Ison-Britannian pääministeri
vallassa 11. toukokuuta 201013. heinäkuuta 2016
edeltäjä Gordon Brown
seuraaja Theresa May
syntyi 9. lokakuuta 1966
Kultalusikkavarasto, Lontoo
kuoli -
Ol. maanpaossa
puolue Britannian konservatiivipuolue

David ”Dave” ”Davey-boy” "James" Cameron eli Taavi Kämmäri (s. 1966) on Englannin päivystävä jyrkikatainen ja Britannian konservatiivipuolueen tissiposkinen puheenjohtaja, joka on donkannut paperitolloja[1] roskakoriin Downing St. 10:ssä vuodesta 2010. Mahtipontiselta kiinteistönvälittäjältä vaikuttava Cameron on apinoinut julkisuudenhallintansa, elkeensä ja persoonallisuutensa Tony Blairlta aina tämän väkinäistä ja teeskenneltyä ihmisyyttä myöten. Alati kaikesta tohkeissaan oleva Cameron nousi valtaan Britannian toisen maailmansodan jälkeisen historian ensimmäisen koalitiohallituksen johtajana tilanteessa, jossa hänen kyseenalainen jäsenyytensä hyvin laajasti ymmärretyn ihmislajin sisällä ei kyennyt täysin vakuuttamaan äänestäjiä edes sosiopaattisen USA:n republikaanipuolueen ulkojäsen Blairin ja horrostavan Gordon Brownin jäljiltä. Hän joutui nöyrtymään ja otti hallituskumppanikseen Britannian surullisimmaksi mieheksi tiedetyn[2] Nick Cleggin liberaalidemokraattisen puolueen.

Cameron on johtanut Britanniaa visiottomassa ja lintumaisessa paniikissa päätavoitteenaan koulutuksen ja lähes kaiken muunkin yksityistäminen pois kuleksimasta.[3] Muita Cameronin älynväläyksiä on ollut tehdä vammaisista työnhakuvelvollisia riippumatta työkyvystä ja resuta pitkin maailmaa hyvin alhaisen kunnianhimon voimin kaatamassa kapisia diktaattoreita, mutta jättäytyä pois mälsästä jälkisiivouksesta. Cameronin merkittävimpinä saavutuksina pidetään hänen koalitiokumppaninsa (Liberaalidemokraatit) kannatuksen romahduttamista ja Britannian Internet-pornolakia, joka kieltää kaiken sellaisen pornografian, jota hän itse pitää sietämättömän kiihottavana.[4]

Kesällä 2016 Cameron möhli itse aiheuttamansa kansanäänestyksen, jonka takia oli viimeiset yhdeksän kuukautta pihtisynnyttänyt turhaa sopimusta Brysselissä Jean-Claude Junckerin kanssa. "Juku, en olisi arvannut", kommentoi Cameron aiheuttamaansa talouskaaosta, EU:n ja Britannian hajoamista sekä asemaansa Britannian historian huonoimpana johtajana.

Elämä ja ura[muokkaa]

Taavi Kämmäri. The short version.

Varhainen elämä[muokkaa]

David Cameron syntyi 9.10.1966 Margaret Thatcherin ja prinssi Philipin lehtolapsena. Hänet annettiin kasvatettavaksi Cameronien sukuun, joka oli tähän mennessä tuottanut vain pörssimeklarien ja konservatiiviparlamentaarikkojen tapaista roskaväkeä siinä toivossa,[5] että hänen jalot perintötekijänsä voisivat sopivan latteissa oloissa johtaa johonkin suureen. Cameronit opettivat pojan tekemään erilaisia alkeellisia sirkustemppuja rahasta ja kierrättivät tätä tivoleissa ja karnevaaleissa ympäri Englantia. Nuori David ei ollut esiintymisiä lukuun ottamatta missään kontaktissa muihin ihmisiin ennen kuin täytti 18. Häntä pidettiin lukitussa kartanossa Berkshiressa ainoana ikkunanaan ulkomaailmaan Times-lehden pääkirjoitukset. 18-vuotiaana Cameron vapautettiin maailmaan yllään vain mamsellinvaatteensa ja 500 000 puntaa käteistä. Cameron osti itselleen opiskelupaikan Oxfordissa. Hän opiskeli yliopistolla filosofiaa, valtio-oppia ja taloustiedettä ymmärtämättä yhdestäkään aineesta hölkäsen pöläystä. Diplomi taskussaan ja tukka nätisti kammattuna Cameron sai hyväpalkkaisia toimia, joissa yleinen ymmärtämättömyys ja todellisuuspakoisuus ovat eduksi. Hän työskenteli brittiläisessä mediayhtiössä ja näyttäytyi pääministeri John Majorin escortina luodakseen vaikutelman siitä, että pääministeri ei ole aivokuollut ja tiedostaa nuorison olemassaolon.[6]

Konservatiivijohtajana[muokkaa]

Cameron valittiin vuonna 2005 johtamaan Britannian konservatiivipuoluetta, joka oli viimeksi voittanut vaalit vuonna 1992 maailman suurimpien silmälasien kuriositeettiarvoon tukeutuvalla kampanjalla. Oli jo korkea aika osoittaa, että konservatiivit pystyisivät ryssimään asiat viemäriin paremmin ja nopeammin kuin New Labour. Tähän tehtävään konservatiivien puoluekokous valtuutti David Cameronin, joka oli parahiksi juuri vieroitettu maailman kalleimmasta äidinmaidonkorvikkeesta. Cameron täyttää kaikki uuden sukupolven konservatiivijohtajan vaatimukset: hän on kohtelias humanoidi, joka kykenee vakuuttumaan ja liikuttumaan omista sanoistaan. Cameronin tärkein viesti hänet puoluejohtajaksi valinneelle konservatiivien puoluekokoukselle ei liittynyt Britannian kaipaamiin uudistuksiin, vaan siihen, että hän sanoi haluavansa saada konservatiivit tuntemaan olonsa hyväksi.[7]

Pääministerinä (usko tai älä)[muokkaa]

David Cameron uhkaa taittaa tämän koiranpennun niskan, jos ei saa toista pääministerikautta.

Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa britit keikahtivat lievästi konservatiivien suuntaan, koska he luulivat, että Cameron ohjasi Avatarin (2009). David Cameron ei kuitenkaan onnistunut voittamaan näitä vaaleja, joissa nousi valtaan. Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa mikään puolue ei saavuttanut voittoa, jolla Britannian vaalijärjestelmässä tarkoitetaan ehdotonta enemmistöä alahuoneessa ja ehdotonta alakuloa ylähuoneessa. Cameronin oli muodostettava koalitiohallitus jonkin toisen puolueen kanssa. Tämä oli briteille niin käsittämättömän monimutkainen asia, että siitä seurasi useita monokkeliputoamisonnettomuuksia ja teelähtöisiä palovammoja. Most unorthodox, mumisivat muinaiset konservatiivijohtajat. Huolena oli, että konservatiivien täytyisi jakaa aikansa nyt sekä hallituskumppanin että kansan kusettamisen ja kurjistamisen välillä, jolloin kansaa ei ehdittäisi höykyttää riittävästi. Pelko osoittautui kuitenkin aiheettomaksi, sillä vaa'ankieliasemaan päässyt Liberaalidemokraattinen puolue asettui paljon luontevammin ovimattoasemaan suhteessa konservatiiveihin. Cameron onnistuikin ensimmäisellä hallituskaudellaan tuhoamaan sekä hyvän osan Britannian vielä jäljellä olleesta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta että liberaalidemokraattien kannatuksen.

Vuoden 2015 parlamenttivaaleissa Cameronin kampanjavaltti oli, että hän lupasi olla asettumatta enää ikinä uudelleen ehdolle, jos vain saa toisen kauden pääministerinä. Tarjous osoittautui hyvin houkuttelevaksi suurelle osalle brittejä, ja Cameronin konservatiivipuolue sai sen ansiosta (monessa mielessä) yksinkertaisen enemmistön Westminsteriin.

Sisäpolitiikka[muokkaa]

Cameronin vaalimainontaa.
”For too long, we have been a passively tolerant society, saying to our citizens 'as long as you obey the law, we will leave you alone'.”
~David Cameron 2015[8]

Koservatiivit ovat Cameronin alaisuudessa lain ja järjestyksen puolue, ainakin tiukoissa vaalipiireissä – sen sijaan Labourin varmoihin vaalipiireihin ei poliisille lisäresursseja tuhlata. Cameron tietää, että köyhyys ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo ovat merkittävä rikollisuuden alkusyy, ja siksi hänen politiikkansa pyrkiikin köyhyyden eliminointiin köyhien ihmisten fyysisen eliminoinnin kautta. Cameron osaa kuitenkin olla myös ymmärtäväinen, ja hänen tavoitteenaan on myöntää kaikille Lontoon Cityn pankkialalla toimiville täysi diplomaattinen koskemattomuus. Sen sijaan hallitus ottaa tiukan linjan kaikkea sellaista rikollisuutta kohtaan, josta tabloidilehdistö repii isoja lööppejä. Poliisi on määrä yksityistää vuoteen 2020 mennessä täydellisesti.

Cameronin hallitus toteutti Britanniassa samaa sukupuolta olevien avioliiton, kun konservatiivipuolue meni viimeinkin tajuamaan, että osa homoseksuaaleista on itse asiassa varakkaita, jolloin on kätevämpää keskittää yhteiskunnallinen syrjintä pikemminkin tulotasoon kuin seksuaaliseen suuntautumiseen.

Cameron oli vähällä päätyä historiaan Britannian surkeimpana pääministerinä jo vuonna 2014, kun Skotlanti oli vähällä irtautua Yhdistyneestä kuningaskunnasta kansanäänestyksessä. Tai niin Cameron ainakin luuli, ja meni itkuisessa puolipaniikissa lupaamaan Skotlannille tolkuttomasti lisää valtaa ja rahaa. Lisäksi hän teeskenteli pitävänsä säkkipilli”musiikista” ja haggis-kansallis”ruoasta”. Lopultahan Skotlanti äänesti vankalla enemmistöllä Britanniassa pysymisen puolesta, joten Cameronille tuleekin ylimääräistä puuhaa Britannian painajaismaisen alue- ja valtionhallinnon uudistamisessa ilman perustuslakia. Sillä tiellä tulee vielä Loch Nessin hirviö, Nicola Sturgeon tai jokin muu hirvittävä taruolento vastaan.

Talouspolitiikka[muokkaa]

Veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille, veronkevennyksiä rikkaille!

Koulutuspolitiikka[muokkaa]

Toisin kuin eräiden muiden maiden konservatiivit, Cameronin puolue arvostaa tiedettä, tutkimusta ja koulutusta; he eivät vain halua köyhien pääsevän niiden piiriin. Jos kaikenlainen prole ja brittiläiset neekerit[9] yms. pääsisivät korkeakouluihin, laskisi koulutuksen arvostus väistämättä. Siksi Cameron on korottanut korkeakoulujen lukukausimaksut tasolle, joka turvaa koulutuksen nauttiman arvostuksen, kun ostovoimaton roskaväki pidetään poissa luentosaleista ja laboratorioista.

Perusopetuksesta voi myös hyvin säästää, sillä jos vanhemmat oikeasti välittäisivät lapsistaan ja haluaisivat näiden menestyvän, olisivat he rikkaita ja panisivat lapsensa yksityiskouluun, kuten 98% konservatiiveista on tehnyt.[10] Jos joku perheen jäsenistä nauttii työttömyyspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai mitä tahansa julkista tukea, on perheen yli viisivuotiaat lapset lähetettävä töihin Walesin ehtyneisiin kivihiilikaivoksiin.

Cameron haluaa laajentaa brittien koulutuspohjaa, jotta Britannia pärjäisi kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi perusasteella ja lukioissa lakkautetaan kokonaan yhteiskuntaopin ja taloustieteen kurssit; ne on määrä korvata ketunmetsästyksellä, loistavalla brittiläisellä sankartraditiolla. Mikäli ketut sattuisivat kuolemaan sukupuuttoon, voidaan niiden asemesta käyttää turvapaikanhakijoita.

Ulkopolitiikka[muokkaa]

Hakemus Yhdysvaltain 51. osavaltioksi on määrä lähettää vuoteen 2018 mennessä. Tällöin Britannia tosin menettäisi nykyisen asemansa Yhdysvaltain merentakaisena alueena.

Eurooppa-politiikka[muokkaa]

Cameron työntämässä ei-toivottuja maahantulijoita Eurostar-junan kiskoille St Pancras Internationalilla.

Cameron on vaatinut EU:lta yhtenäistä linjaa Venäjää kohtaan, joskin Britannia on muuten EU:ssa keskittynyt lähinnä veneenkeikutukseen, josta heillä on vanhana merenkulkumaana vankka kokemus. Kaikki EU:n kehittämisehdotukset ammutaan Lontoosta alas vähintään puoli vuotta ennen kuin kukaan on ehtinyt ehdottaa niitä. Cameronin mukaan EU:n kaikki yhteisesti sovitut säännöt eivät voi koskea Britannian kaltaista uniikkia pikku lumihiutaletta, jonka tulee saada tupla-annokset jätskiä. Cameron on mennyt juovuspäissään lupaamaan briteille EU-kansanäänestyksen, jossa kansa saa valita, haistatetaanko Euroopalle pitkät, paskat vai pitkät paskat. Tätä ennen Cameronin on neuvoteltava Britannian EU-jäsenyyssopimukset uudelleen. Britannia haluaa esim. oikeuden karkottaa halutessaan kaikki EU-kansalaiset, kieltää kymmenjärjestelmän käytön, pakottaa saksalaiset ajamaan vasemmalla puolella ja asettaa erityisen haittaveron sellaiselle ruoalle, joka ei brittiläiseen tapaan maistu mäyrän perseeltä.

Kulttuuripolitiikka[muokkaa]

Imagonsa pitkälti Tony Blair -muotista valmiina ostanut Cameron teeskentelee pitävänsä musiikkityyleistä, joilla uskoo tekevänsä itseään tykö strategisille äänestäjäsegmenteille. Hän on mm. ilmoittanut pitävänsä The Smithsin musiikista, minkä johdosta Morrissey ja Johnny Marr ovat virallisesti ekskommunikoineet hänet yhtyeen fanikunnasta.[11]

Britanniassa poliitikkojen on teeskenneltävä olevansa jonkin tietyn jalkapallojoukkueen kannattajia, vaikka tämä alaluokkien laji ei heitä kiinnostaisikaan. David Cameron ei vain satu muistamaan, mitä joukkuetta hän virallisesti kannattaa.[12]

Todellisuudessa David Cameron ei tajua kulttuurista mitään. Vapaa-aikansa hän viettää elintoimintojen regeneraatiokammiossa muiden konservatiivijohtajien tavoin.

Tulevaisuus[muokkaa]

David Cameronilla uskotaan olevan loistava tulevaisuus jonkin kaasuyhtiön tai liikepankin hallituksessa, kunhan hän vain saattaa poliittisen uransa päätökseen.

Katso myös[muokkaa]

  • Tony Blair, jota saatoit myös tarkoittaa hakiessasi tätä sivua

Viitteet[muokkaa]

  1. Cameronin kabinetin ministerit ovat hekin tolloja, mutta paperin sijaan pahvisia.
  2. http://nickclegglookingsad.tumblr.com/
  3. Cameron itse on käynyt yksityiskoulun, jonne ei pääse edes odotuslistalle ilman vähintään yhtä kuninkaallista esi-isää ja yli kahdeksan miljoonan punnan arvoisia kiinteistöomistuksia.
  4. Tämä käsittää mm. kovan piiskauksen, kasvoilla istumisen, ns. fistauksen, ”väkivaltaan liitetyillä kappaleilla” suoritetun penetraation, naisen ejakulaation ja seksualisoidun virtsaamisen.
  5. Joskin Davidin kasvattihaara polveutuu kuningas Vilhelm IV:n (1765–1837) äpärästä
  6. Alle 45-vuotiaat konservatiivit kuuluvat automaattisesti puolueen nuorisojaostoon.
  7. Oikeasti. ”He wanted people to "feel good about being Conservatives again...
  8. Britain is too tolerant and should interfere more in people's lives, says David Cameron. The Independent, 13.5.2015
  9. Afrikkalaisten diktaattorien varakkaat perheenjäsenet sen sijaan ovat sydämellisesti tervetulleita
  10. Ne loput 2% ovat perineet päättötodistuksensa yhdellä kertaa lordin arvon kanssa.
  11. https://www.youtube.com/watch?v=sitAQkQFCBU
  12. David Cameron 'forgets' he is Aston Villa fan and tells audience to support West Ham. ITV 24.4.2015.