Frédéric Chopin

Frédéric François Chopin (alkuaan Fryderyk Franciszek Chopin, 1. maaliskuuta 1810 – 17. lokakuuta 1849) oli puolalainen säveltäjä ja pianisti. Fryderyk eli Reetu piti pikkupoikana maalla sukulaisten riesana ollessaan päiväkirjaa, mutta kotiin hän ei siitä otteita lähettänyt, vaan julkaisi tiettävästi lähes ensimmäisenä maailmassa (?) kuvasarjoja viikon tapahtumista äitimuorille lähetettäväksi. Näin hänestä tuli 10-vuotiaana ensimmäinen sarjakuvakirjailija ennen varsinaista sarjakuvan keksimistä. Toimiessaan näin sanomalehtimiehenä hän tarkoituksettomasti loi vähän myöhemmin toimintansa aloittaneen valkoisen koiran ja juopon merimiehen kanssa meille tutuksi tulleen hahmon toimintaedellytykset. Olisiko hän käynyt Bayeux´ssa katsomassa kuuluisaa seinävaatetta?

Lapsuus

No hyvä tavaton, sehän tulikin jo melkein kokonaan edellisessä kappaleessa. Ai niin, jäi vielä mainitsematta Reetun snobistinen kiinnostus vaatteisiin. Soittaessaan miinus viisivuotiaana pianoa ensimmäistä kertaa konsertissa ihmelapsena ihmelapsen tavoin hän esitteli rinta kaarella yleisölle uutta alusasuaan, ja heitti melkein kelteisilleen ennenkuin impressaari puuttui asiaan pamauttamalla pianon kannen kiinni. Chopinia pidetään yhtenä musiikin lapsineroista. Hän ei kuitenkaan Neron tavoin ollut kovin kiinnostunut tulitikkuleikeistä, vaan ennemmin soitti tulisesti.

Köh, köh, kröhöh. Reetu on juuri saanut valmiiksi "Keuhkotautipreludin" e-molli ja lähtee viimeisille ysköksille. Ai niin, vielä pitäisi säveltää päivän masurkat.

Nuori säveltäjä ja pianisti

Koska sopivaa musiikkia ei ollut saatavilla, Reetu nikkaroi itse musiikkia konserttejaan varten. Tämä antoi hänelle selvän etulyöntiaseman moniin muihin pianisteihin nähden, jotka joutuivat soittamaan muiden musiikkia, ja kuulemaan toistuvasti: VÄÄRIN MENI! Ei sitä niin soiteta! Chopinin kappaleista ei kukaan voinut etukäteen sanoa miten ne kuuluisi soittaa, että ne kuuluisivat, joten hän saattoi aina väärin soittaessaan puolustautua sanomalla, että tämä on uusi versio. Tiettävästi kuultuaan omia kappaleitaan Franz Lisztin soittamana Reetu ei voinut kuin todeta, että se mies on käynyt minun päässäni varkaissa. (Ei siis minun, vaan Chopinin itsensä, toim. huom.) Tällä perusteella voisi luulla, että Chopinilla oli aukko sivistyksessä, mutta hänen sivistyksensä oli jo tuolloin enimmäkseen paperilla. Usein nuotteina.

Uusi kotimaa Ranska

Kerran konserttimatkoille lähdettyään Chopin ei enää palannut Puolaan, rakkaaseen synnyinmaahansa, vaikka sanoikin lääkärintarkastuksessa sydämensä jääneen sinne, mikä selittäisi heikon pulssin. Palaamisen teki hankalaksi sillä Venäjä katsoi Chopinin poistumisen jälkeen tilaisuuden tulleen ja valloitti Puolan, samaan aikaan kun Chopin jatkoi kuulijoiden ja erityisesti naisten sydämen valloitustaan Pariisissa. Puola ei pitkään aikaan toipunut Venäjän valloituksesta, vaan (v)ihastusta kesti kauan.

Pariisissa Reetu tutustui muihin kiertolaiselämään tuomittujen muusikoiden joukkioon. Porukkaan kuului mm. Liszt ja Berlioz. Suutarissa käydessään Chopin tutustui Schumanniin, joka sivutoimenaan harjoitti myös säveltämistä, tosin ilman virallisesti hyväksyttyä ammattikunnan diplomia, joita Beethoven oli kuulemma oikein tehtaillut.

Mainitut herrat pitivät virallisesti Beethovenia suuressa arvossa voidakseen keskustella edes jostain, mihin kaikki voivat yksimielisesti yhtyä, ainakin julkisesti, ja säilyttää harmonisen konsensuksen. Reetua ei Ludu kuitenkaan miellyttänyt. Hän kulki omia teitään

Chopinin nuottinäyttestä voi päätellä ainakin, että kustantaja joutui usein arvaamaan, mikä nuotti saattaisi olla kyseessä, ja tuli säveltäneeksi uudelleen monia kappaleita, luoneeksi jotain uutta. Chopin väittii tähtäävänsä siihen, että myös nuottien lukijalta vaaditaan innovatiivisuutta.

, ja kiinnostui enemmän Bachin peruukista. Hän vietti aikaa muita enemmän pianon alla ja joskus päälläkin kirjailijaystävättärensä George Sandin kanssa kun he lukivat yhdessä Sandin kirjoja.

Ollessaan kerrankin yksin hän tapaili pianostaan melodiaa ja sointuja, jolloin yhtäkkiä huoneeseen hyökkäsi ilmeisesti seinänaapurin kutsumana Puolan armeija. Se marssi pianon läpi ja katosi seinään. Psykiatrilleen Reetu kertoi sen olleen ennalta sovittu juttu paikallisen näytelmäkerhon poikien kanssa. Mutta hullun papereilta hän välttyi vain täpärästi. Vielä suurempi ongelma oli tulla mainitusta melodiasta, joka osoittautui suorastaan vallankumoukselliseksi. Tästä hyvästä Chopin oli joutua Venäjän diplomaattien hampaisiin, olihan Venäjän Puolan valloitus yhä hehkussaan. Lepyttääkseen diplomaatteja Chopin sävelsi pikaisesti myös vastavallankumousetydin, jonka lahjoitti Puolasta mustasukkaiselle Venäjän edustajalle. Jos joku huomauttaa, että kyseessä oli muka ns. sotilaspoloneesi A-duuri, ilmoitan mitä selvimmin, että asiaa kannattaa ensin kysyä Chopinilta. Hän tietää miten asia on. Epämilitaristisena henkilönä hän ei olisi koskaan säveltänyt sellaista. Chopin ei myöskään sairastunut tuberkuloosiin. Tämä wikipediaalainen anekdootti on mitä selvimmin todettava evästeiltään vanhentuneeksi. On muistettava, että hänen sydämensä oli jäänyt Puolaan, eikä sydän-keuhkokonetta ollut keksitty. Sen sijaan hänellä todennäköisesti oli muita vaivoja kuten lisztomania, wagneuroosi ja antibrahmismi, joissa hän kieriskeli itsesäälissä nautiskellen.

Persoona

Reetu oli omintakeinen muusikko, eikä kenenkään muun mantteli kelvannut hänelle. Hän kuului niihin harvoihin säveltäjiin, joihin Beethovenin vaikutus ei ulottunut. Hänen kleptomaaninen luonteensa ilmenee hyvin siinä valtaisassa masurkkojen, poloneesien ja valssien paljoudessa, jotka hän varasti puolalaisesta kansanmusiikista, ettei niistä jäänyt juuri mitään jäljelle. Lähes ainoa valssi, mikä jäi hänen varkaannäppiensä ulottumattomiin, oli myöhemmin terästeollisuudessa käyttöön otettu menetelmä, jonka tahdissa valssataan terästä tänäkin päivänä. Hän ei ollut mitenkään suopea muille muusikoille, ja kritisoi heidän musiikkiaan pariisilaisissa lehdissä karkein arvosanoin. Tämän uskotaan kuitenkin olleen vain julkisuuteen annettu kuva. Todellisuudessa hän ja Liszt tekivät yhdessä konsertoidessaan monta kapakkaretkeä, koska Liszt oli ainoa, joka osasi soittaa Chopinin musiikkia. He kävivät salaa paikoissa, joissa he saattoivat kuulla nuoren hampurilaisen soittavan huonosti viritettyä pianoa. Tällaista ihmettä kannattaisi nykyaikanakin mennä katsomaan. Tosin ottaen huomioon nykyajan kiireinen mentaliteetti hampurilainen olisi syöty jo ennen soiton alkamista. Chopin piti itseään nerona ja vaati, että hänen huoneessa ollessaan on muiden aina otettava hattu päästä, paitsi Puolan armeijan komentajan.

Myöhäisvuodet

Vanhetessaan nuoruutensa päivistä keski-iän kynnyksellä ennen vanhuuden oven avautumista Chopin yskikseli yksikseen viran puolesta ysköskuppiin niin paljon saadakseen huomiota, että häneen lopulta iskikin niin kauan kaivattu keuhkotauti. Tämä tauti ei ollut kuolemaksi, vaan lopullinen kuolemaan hiljalleen johtanut sairaus oli liiallinen masurkoiden säveltäminen yhdistyneenä vaikeaan myöhäisvaiheen pianismiin. Tästä todisteena on, että hänen viimeiseksi sävellyksekseen jäi masurkka f-molli. (Masurkisti mikä masokisti).

Näin puolalainen kansanmusiikki sai hyvityksensä.

Chopinin matkoillaan kuljettama sylkykuppi

Chopin pelkäsi, ettei kuoltuaan olisikaan kuollut, ja vaati ruumiinavausta välittömästi asian varmistamiseksi. Tässä suhteessa hänen neuroottinen kuolon kaipuunsa muistuttaa Franz Schubertin vastaavaa varjosyndroomaa.

Teoksia

Pianomusiikki (ei muuta olekaan)

Poloneesit

• Ass, Bess, Cess, Oss, Fuss, gäss ja höss- molli ja -duuri

Nämä poloiset neesit ovat surkeudessaan vertaansa vailla musiikissa. Niissä korostuu hienostuneella tavalla hänen Puolaa kohtaan tuntemansa sähköopillinen kiinnostus.

Preludit

Niitä Chopin julkaisi 24 kappaletta matkiakseen Bachin teosta Das Wohltempertierte Klawier, jossa oli kylläkin 48 kappaletta, ilmeinen laskuvirhe Chopinilta siis. Näillä hän huijasi rahaa konserteissaan. Preludihan on alkusoitto, eikä hän sitten enää viitsinyt soittaa enempää, vaan vetosi keuhkotaudin oireisiin ja lähti salista.

Nokturnot

• Ass- duurista giss-molliin.

Tämän lajin Chopin törkeästi varasti John Fieldiltä, jolle Musiikinhistoriallisen Patenttioikeuden mukaan kuuluu kunnia koko Chopinin nokturnotuotannosta, koska tämä ei ollut hankkinut asiaankuuluvaa lisenssiä. Näin Chopin paljastui musiikinhistorian kenties pahamaineisimmaksi piratismin levittäjäksi, ja hänellä oli selvät yhteydet Karibian mp3-reggaeisteihin.

Balladit

• F-, R-, Y-, D-, E-, R-, Y- ja K- mollissa, joista osa duurissa.

Tämän lajin Chopin keksi itse. Ainakaan ei ole muusta todisteita, toistaiseksi.

Chopin yhteydessä Karibian kollegoihinsa. Huomaa alkeellinen modeemiliittymä.

Masurkat

• Puolasta varastettua kansanmusiikkia, useissa sävellajeissa asian salaamiseksi.

Valssit

• ks terästeollisuus

Surumarssit

• BB-mollissa, eli Big Brother -mollissa, sävelsi sen, koska osasi ennustaa (täysin oikein), että runsaan sadan vuoden kuluttua syntyy jotain niin paskaa kuin Big Brother.