Behaviorismi
Hikipedia
| Ostetuimmat -ismit TOP-10 |
| tahdon lisää |
”Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.”
Behaviorismi oli 1900-luvun alussa vallinnut psykologian suuntaus, joka halusi tehdä psykologiasta täysin putipuhtaan luonnontieteen. Tätä lähtöperiaatetta toteutettiin selittämällä ihmisen käytöstä erinäisillä eläinkokeilla ja säikyttelemällä vauvoja. Kuuluisimpia behaviorismin puolestapuhujia olivat aatteen perustanut John Watson (ei se John Watson, senkin Sherlock) sekä eläinkokeiden puolestapuhujat Ivan Pavlov ja Frederick Skinner. 60-luvun loppupuolella behaviorismin korvasi kognitiivinen teoria, joka on vallalla edelleenkin. Behaviorismin kannattajat ovat tunnettuja objektiivisuudestaan, taantuvasta kyvystään empatiaan ja kiinnostuksestaan moraalittomiin kokeisiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tahaton oppiminen
Vaikka behaviorismi olisikin halunnut olla kokonaan oma psykologiatieteenalansa, on sen oppeja käytetty myöhemmin lähinnä koulutuksessa.
[muokkaa] Klassinen ehdollistuminen
Toisin kuin luulit, klassinen ehdollistuminen ei liity mitenkään klassiseen musiikkiin, vaikka sen avulla voikin opettaa vaikkapa lehtokurpan soittamaan yksinään Beethovenin viidennen sinfonian säkkipillillä, jos kouluttajilla vain on kylliksi aikaa ja namupaloja. Klassisessa ehdollistamisessa oppilas (tässä tapauksessa siis lehtokurppa) oppii säännönmukaisuudet. Se osaa muutaman namupalan jälkeen yhdistää namupalat c-molliin. Lopulta namupalojen antaminen lopetetaan ja oppilas osaa jo yhdistää oikeat soinnut namupalojen tuottamaan mielihyvään. Teorian isänä pidetään Ivan Pavlovia, joka kuitenkin itse oli niin ulkona, että luuli tutkineensa vain ruoansulatuselimistöä.
[muokkaa] Pavlovin koirat
Ivan Pavlov (1849 - 1936) tunnetaan hänen koirilla tehdyistä kokeistaan, joilla behavioristit selittivät ihmisten käyttäytymistä. Pavlovin koirakokeissa saatettiin esimerkiksi kilistää kelloa ja antaa sitten koiralle ruokakuppi. Näin koira oppi yhdistämään kellon kilinän ruokaan ja alkoi automaattisesti kuolaamaan kun kelloa kilistettiin. Koira oli siis ehdollistanut kellon. Pavlov oli varma, että hänen kokeitaan tullaan vielä käyttämään kouluopetuksessakin - ja oikeassa hän olikin! Nykyään kaikki luokan oppilaat alkavat kuolata heti kellon soiton yhteydessä. Pavlov onkin nykyaikaisen oppimisteorian kuuluisin nimi.
[muokkaa] John Watson
John Watson (1878 - 1958) tunnetaan etenkin todella huonoista lapsenkasvatusmetodeistaan. Hän sanoi, että ihmisten olisi suotavaa tuoda hänelle satakunta vauvaa, niin hän kasvattaisi heistä minkä luontoisia ja minkä alan ammattilaisia tahansa. Tosiasiassa hän aiheuttikin vauvoille elinikäiset traumat paukuttelemalla tutkimusryhmänsä kanssa kongia aina kun vauva vilkaisikaan valkoiseen pölyhuiskuun päin. Näin Watson sai vauvan pelkäämään pölyhuiskuja ja ennen pitkää kaikkea valkoista tai karvaista [1]. Myöhemmin Watson sai tämmöisestä käytöksestä nuhteita ja hänen äitinsä antoi isomman limonadipullon Watsonin pikkusiskolle.
[muokkaa] Väline-ehdollistuminen
Väline-ehdollistumisessa opitaan niin sanotusti yrityksen ja erehdyksen kautta. Jos lehtokurppa nyt soitti oikein, sai se edelleen namupalan, mutta väärän soinnun sattuessa saikin se vasaraniskun. Eli toivottu käytös palkitaan, mutta ei-toivotusta seuraa välitön rangaistus. Jos ei lehtokurppa nyt jo osaa soittaa, niin jo on kumma. Tätä tieteenalaa tutkineista tunnetuin oli tohtori B. F. Skinner (1904 – 1990)[2].
[muokkaa] Mallioppiminen
Mallioppimisessa opitaan matkimalla ja havainnoimalla. Nyt lehtokurpalle näytetäänkin videolta, kuinka ne lehtokurpat, jotka osaavat soittaa sinfonian säkkipillillä, saavat valtavan kasan namupaloja, mutta ne, jotka soittavat väärin tai vain lorvivat eivätkä edes koske säkkipilliin, pudotetaan kaivoon. Oppilas oppii näin, että jos soittaa väärin, putoaa kaivoon ja jos soittaa oikein, saa palkinnon. Se soittaa oikein, vaikka mitään palkintoa ei varsinaisesti seuraakaan [3]. Tätä periaatetta tutkineista tunnetuin Albert Bandura (1925 - ) ryhtyi myöhemmin loikkariksi ja pomppasi kognitiivisen psykologian piiriin. Myös "oikeaoppiset" behavioristit huomasivat, että mallioppiminen korostaa liiaksi yksilön omaa ajattelua ja he heittivät sillä kuvainnolisesti vesilintua.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Kuten Pavlovin naamaa.
- ↑ Kuten fiksuimmat nimestä arvasivat, oli hän varsin innostunut pienimuotoisesta kidutuksesta. Mitä muuta odottaisit Skinner nimiseltä mieheltä?
- ↑ Ilmeisesti pelko rangaistuksesta motivoi lintua tarpeeksi...
