Aristoteles
Hikipedia
Aristoteles oli filosofi, tiedemies, poliitikko, matemaatikko ja kuuluisa ryyppääjä sekä miesten mies että naisten mies.
Aristoteles syntyi Kreikassa 384 eaa. Hän syntyi, kun hänen äitinsä ja isänsä yhtyivät kuun ollessa täysi ja munan ollessa kypsä. Koska Aristoteleen vanhemmat olivat rikkaita, nimitettiin Aristotelesta aristokraatiksi. Aristoteles halusi jo lapsena ninjaksi, mutta hän sattui syntymään väärälle mantereelle väärään aikaan. Tästä suivaantuneena Aristoteles kuitenkin teki parhaansa ja ryhtyi ninjojen kaltaiseksi moniosaajaksi. Hän saikin paljon aikaan niin filosofian, tieteen, politiikan, matematiikan kuin ryyppäämisenkin alalla. Ja kuten monet muutkin kreikkalaiset filosofit, Aristoteles oli sekä miesten mies että naisten mies.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Filosofia: Aristoteleen logiikka
Aristoteles opetteli lakimiesmäiseksi logiikan mestariksi. Hän loikin oman loogisen systeeminsä, joita kutsutaan syllorgasmeiksi. Aristoteles kehitti logiikkansa todennäköisesti Akatemiassa saamiensa saivartelu ja juopottelukokemusten kautta. Platon oli jo kehittänyt Sokrateen menetelmää dialektiseksi filosofiaksi, jossa totuus pyritään samaan selville kysymysten ja vastausten avulla. Aristoteles jatkoi tätä työtä, ja periaatteena hänellä oli, että tällaisen logiikan avulla väittelijä voi keskustella totuudesta, joka ei riippunut mielipiteestä, eli siitä oliko lopputulos väitteen esittäjän mielestä oikein vaiko ei.
Esimerkki tällaisesta logiikasta on seuraava:
- premissi 1: Sokrates on kuolevainen.
- premissi 2: Minä, Aristoteles, en ole Sokrates.
- johtopäätös: Minä, Aristoteles, en ole kuolevainen.
Koska Aristoteles pääsi määrittelemään logiikan ja sen, mitkä asiat olivat loogisia, ja määritteli samalla, että loogiset asiat olivat tosia, Aristoteles pääsi määrittelemään totuuden. Hän tekikin sitä ahkerasti kaikilla elämänalueilla.
[muokkaa] Matematiikka: Irrationaaliluvut
Aristoteles tuli tunnetuksi siitä, että osoitti, että 2:n neliöjuuri oli irrationaalinen numero, jota kukaan järjellinen ihminen ei pohdi.
[muokkaa] Tiede
Aristoteles laski Kanadan maantieteellisen sijainnin käyttämällä kuun kuperaa kohtaa ja peilaamalla siitä äitinsä peilillä heijastuksen, jossa näkyi Kanada.
[muokkaa] Politiikka
Politiikassa Aristoteles vaikutti siten, että hän päätti, mitkä asiat olivat eettisesti oikein ja mitkä väärin. Oikein olivat ne asiat, jotka olivat luonnollisia. Aristoteleen keskeisin oppi oli, että ihminen erosi eläimestä siten, että vain ihminen kykeni murhiin. Murha oli rikos, koska se oli luonnotonta. Homoseksuaalisuus tai useiden vaimojen pitäminen sen sijaan oli hyvä asia, koska useat eläimet tekevät niin. Näin Aristoteles sai demokraattisessa Kreikassa paljon ääniä – hänhän antoi jokaiselle oikeuden harrastaa mässäilyä ja porsastelua. Porsastelu lähensi ihmistä luontoon, joten se oli itse asiassa moraalin huipentuma. Aristoteles olikin tunnettu siitä, että toisin kuin kaikki muut moraalin opettajat kautta historian, hän noudatti omia moraalilakejaan järkähtämättömästi jokapäiväisessä elämässään.
[muokkaa] Ryyppääminen
Aristoteles oli itse katala, halveksittava ja matalamielinen absolutisti mutta oli kuitenkin onnekseen Sokrateelta oppinut humalan salat. Tämän ansiosta hänen suurimmaksi maineteokseen jää ikuisesti Aleksanteri Suuren opettaminen ryyppäämään, minkä johdosta tämä valloitusretkiltään putosi jatkuvasti hevosen selästä ja levitti näin hellenismiä, alkoholismia ja psykohistoriaa.
[muokkaa] Katso myös
| Filosofisia haihattelijoita |
|---|---|
|
Sokrates - Platon - Aristoteles - Goa Tze - Augustinus - Tuomas Akvinolainen - René Descartes - John Locke - George Berkeley - Martin Heidegger - David Hume - Jean-Jacques Rousseau - Voltaire - Immanuel Kant - G. W. F. Hegel - Arthur Schopenhauer - Karl Marx - Søren Kierkegaard - John Stuart Mill - Friedrich Nietzsche - Ludwig Wittgenstein |
