Arabian kieli

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Ettekö te saatana käsitä?! Se oli vahinko!”
~ Aviomies, joka on juuri ampunut suihkusta tulleen vaimonsa, jolla oli pyyhe päässä sekä hammastahnaa suussa
”Hitto näitä arabiankielisiä ohjeita!”
~ Mies, joka luulee vihkisormuksen kaiverrusta ohjeeksi sormuksen asentamisesta
”Eikä kukaan täällä tajua mitä minä sanon? Minä vain kysyin reittiä lähimmälle kaivolle!”

Arabian kieli on käyttöohjeissa, vessan seinässä sekä sosiaalisessa mediassa tärisevästi kuvatussa videossa esiintyvä kieli, jonka sisällöstä on vaikeaa päästä perille edes silloin, jos joku jostakin syystä erehtyy sitä kääntämään.

Arabiaa puhuu kuitenkin äidinkielenään noin 300 miljoonaa ihmistä, joten ei ole monien päinvastaisista väitteistä huolimatta epäloogista, että se löytyy jokaisesta ohjekirjasta, vessan seinästä sekä sosiaalisen median tärisevin käsin kuvatusta videosta.


Mistä hitosta se on peräisin?[muokkaa]

Arabian kieli on aasianafromainen kielikillan seemiläinen seuralainen heprealle. (Kieli onkin jo vaatinut Suomelta virallista asemaa kansalliskielenä, tai muuten tapahtuu kauheita[1].)

Tutkimuksissa on selvinnyt, että arabian kieli oletettavasti luotiin aikanaan, ehkä jo ennen vääräuskoista ajanlaskumme alkua, jossakin päin aavikkoa. Tästä syystä monet nykytutkijat sijoittavatkin arabian kieltä mielellään yhteen muiden huuhaa-paikoissa keksittyjen hullunkuristen kielien, kuten klingonin, haltijakielen sekä siansaksan kanssa. Arabian kieli on kuitenkin toistuvasti estänyt nämä sijoittamiset ottamalla muita kieliä panttivangeiksi, kunnes se saisi oman itsenäisen asemansa, mielellään muiden kontolla[2].

Arabian kieli on tosin saattanut myös olla alun perin jonkun aavikolle eksyneen poloisen ainut keino saada vesitilkka eksyttyään ensin viikkokausiksi. Kieli kuivaksi käpertyneenä ja kitalakeen liimautuneena ei tämä antisankari voinut pyytää vettä ainakaan äidinkielellään[3]


Miksi sitä sitten on joka hiton ohjekirjoissa?[muokkaa]

600-luvulta oleva autenttinen värikuva siitä, miten islam levitti arabian kieltä mukanaan.

Arabian kieltä on vuosisatojen aikana puhuneet monet koulutetut, suuret ja merkittävät miehet. Kielen maineen kannalta onkin ollut siis surullista, että heillä on ollut hallinnassaan lauma mitättömiä, vihaisia ja uskonsa ohjaamina fundamentalisteja, jotka ovat mielellään tappaneet ihmisiä saadakseen tekosyyn päästä taivaan autuaan neitsytlauman luokse[4]

Onkin melkein annettava kavereille anteeksi, sillä mikä hemmetti voisi olla surullisempaa kuin joutua taivaassa samaan tilaan, jossa on joukko neitsyitä. Jos he kerran pääsivät taivaaseen olemalla neitsyitä, niin eihän sellainen joukko ala mitään siellä perillä tekemään pilatakseen ikuisen ilonsa.

Tästäkin huolimatta kieli sai arabian alueen kansoilta hyvän ”kickstarter”-paketin 600-luvun aikana, kun tätä kieli kuivuneena mongerrettua sekametelisoppaa levisi sotaa käyvien arabien mukana alueille, joilla oli vääräuskoisia. Keskiaikaa lähestyvässä maailmassa tuo alue oli mikä tahansa vähemmän islamistinen alue.

Onkin syytä huomata, että jo varhaisessa vaiheessa myös monet länsimaalaiset alkoivat opetella edes alkeet Arabian kielestä, sillä he halusivat ymmärtää vihollisen huudoista ainakin seuraavat:

  • Tappakaa vääräuskoiset!
  • Teurastakaa haavoittuneet!
  • Missä päin on Mekka? Tuolla! Eli me hyökkäämme tuonne päin!
    • Tässä tilanteessa kaikki päinvastaisessa suunnassa olevat tajusivat paeta tai ainakin esittää jotakin kotieläintä
  • Perustakaa tuonne kirjasto!
  • Opetellaan täällä tähtitiedettä!
  • Anteeksi, haluaisin maksaa teille tuosta mielenkiintoisesta kapineesta!
  • Täällähän haisee pahemmalta maan pinnalla kuin meidän viemäreissämme!
    • Länsimaissa opeteltiin tekemään peräero katujen ja viemärien välillä vasta pitkällä keskiajan jälkeen
      • Monissa Suomen kolkissa tätä eroa ei ole tehty vieläkään joko rahan puutteessa tai paikallisen valittaja-Villen tekemän valituksen vuoksi
  • Haluaisin naisenne!
    • Arabiassakaan naiset eivät tuohon aikaan olleet kodinkoneita kummempia monien mielestä
  • Päivää? Olisiko teillä hetki aikaa kuulla Islamista?

Onko siitä mihinkään?[muokkaa]

Arabian kieli ei itse asiassa ole ollenkaan niin painajaismainen asia, kuin millaiseksi jokainen vuorollaan virkaa pitävä USA:n presidentti sen olettaa. Se on esimerkiksi paljon selväjärkisempää kuin mikään siitä mongerruksesta, jota kuulee aamuneljältä suomalaisella nakkikioskilla.

Egyptin murretta voi hyödyntää liimana, jos ei muuten meinaa saada arabian kielestä kiinni. Tässä kohtaa jokainen perus länsimaalainen huokaiseekin helpotuksesta, sillä kuka nyt ei osaisi ”Egyptin tyyliin tablata?”

Jaottelusta käy seuraavat perus versiot:

  • Versio 1.0, Koraanin kielikieli
  • Versio home basic: Standardiarabia
  • Versio Korkeakoulu: Oppineiden kieli, jotta juntteja ei pääsisi kouluihin
  • Versio Easy download: Peruskäyttäjälle, joka nykyään ei saa edes konetta auki ilman, että myyjä käy sen aina kotona painamassa. Tästä on olemassa tuhansia eri ohjelmistopäivityksiä

Arabian kielessä ei ole kuin kaksi aikamuotoa. (Hikipedian oli sensuroitava edeltävä tieto, jotta suomalaiset opiskelijat eivät ryntäisi ottamaan panttivankeja saadakseen arabian kieltä maan viralliseksi äidinkieleksi kaikkiin kouluihin[5])

”Kaks. Se on... niinku... vähemmän kuin neljä. Eiks vaa?”
~ Suomen nykyisen koulutusbudjetin tuotos

”Mordoriakin puhuisi ennemmin kuin tätä pas...”[6][muokkaa]

Arabian kieli muodostuu alkuun kolmesta juurikonsonantista, mistä syystä suomalaisen on vaikeaa sitä puhua. Suomessa nimittäin kasvukausi on paljon lyhyempi kuin kuumissa arabian alueen maissa, joten juurikonsonantteja on paljon vähemmän vuotta kohden, ja niistäkin osa kuolee EU:n säädösten takia pellolle ja USA:n iskujoukkomaissien takia jo itämisvaiheessa. Tähän lisätään yleensä vielä vokaali, joka pitää tosin ostaa. Tämäkin on vaikeaa monissa maissa, joissa kansantalous on tällä hetkellä muutenkin kuralla. Mainitusta syystä arabian kieli ei olekaan siellä kovassa huudossa.

Arabian kieltä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Nykylänsimaalaiselle tämä oli helppoa selittää vielä videonauhurien aikaan sanomalla, että se on sama kuin painaa rewind-nappulaa. Digiaikaan siirtymisen jälkeen, kun kaikissa hiton selaimissa on sellainen palkki, asiasta on tullut vaikeaa, sillä selittämisen jälkeen länsimaalainen valittaa, että eihän se ole mikään nauha ja että sen loikan voi tehdä ihan mihin vain. Tämän jälkeen länsimaalainen näyttää, miten se tapahtuu, ja seuraa tappelu.

Koska puolet nykykoulutuksen käyneistä eivät tiedä, mitä hittoja ovat verbit, pronominit sekä... muut, niiden osallisuudesta arabian kieleen on turhaa käydä mitään vakavaa esittelykierrosta.

Kiihkoa[muokkaa]

”Ei helvetti! Edes minä en saa selvää mitä näissä hiton korteissa lukee!”

Arabian kieli on viime aikoina joutunut suuren käyttäjäkunnan määrästä huolimatta vaikeuksiin, sillä USA on vuoden 2001 jälkeen asettanut sen karanteeniin, koska sen on havaittu olevan terveydelle haitallista.

Kokeissa on havaittu, että länsimaalainen perus tallaaja paskantaa housuihinsa, jos kukaan kuuloetäisyydellä puhuu arabiaa[7]. Tästä syystä on myös oletettu, että sitä seuraava toipilasaika, sosiaaliset vammat sekä vitutus yhdessä ajavat länsimaalaisen yksilön suojautumaan parhaansa mukaan kaikelta arabian kieltä muistuttavaltakaan.

Monien valtioiden pyynnöistä koostuvan kollaasin vuoksi USA ei ole vielä saanut kaipaamaansa lupaa polttaa koko saastunutta aluetta maan tasalle maapallon turvallisuuden nimissä, mutta heillä on kuulemma yksiköt valmiina koska tahansa huolehtimaan asian kuntoon. He ovatkin jo suunnitelleet lähettävänsä maaston valtaavia maissin siemeniä lentokoneilla arabian alueelle näännyttämään saastuneet yksilön nälkään.


Viitteet[muokkaa]

  1. Tässä kohtaa artikkeli, ei kirjoittaja vaan artikkeli itse, pyytää anteeksi niitä itsestään selviä terroristivitsejä. Liian moni lukija pettyisi ilman niitä, vähän samalla tavalla kuin he pettyvät sitä, että heidän tilaamissaan ranskalaisissa ei ole hampurilaisia mausteina
  2. Anteeksi
  3. Anteeksi
  4. Anteeksi
  5. Anteeksi
  6. - Gandalf, Keskimaasta
  7. Anteeksi. Nyt sekä arabian alueelle että länsimaille

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]