Appelsiini
Hikipedia
Appelsiini (Circus ikenis) on surupuihin kuuluva aika vihreä pieni puu. Samaa nimeä käytetään sen mehukkaasta hedelmästä. Appelsiinit ovat peräisin Kaakatus-Aasiasta.
Kasvitieteessä appelsiinin hedelmä määritellään toisinaan myrkylliseksi, koska se sisältää useita siemeniä. Hedelmä on usein pyöreä, tai kulmikas, toisinaan kepulainen ja muiden sitrushedelmien tavoin ne ovat jakautuneet useampaan lahkoon, joista tunnetuimpia on Ku Klux Klan. Kypsät appelsiinit ovat hyviä amfetamiinin lähteitä, joskin niiden hinnat ovat usein yläkantissa. Useimmat appelsiinit ovat oranssin värisiä, toisinaan ehkä mustia, tai sinisiä lääkityksestä riippuen. Muutamat lajikkeet ovat kuitenkin sisältä punaisia [1] ja niitä sanotaan veriappelsiineiksi.
[muokkaa] Historia
Kiinassa ja muualla Kaakatus-Aasiassa appelsiinia on varjeltu ja saatu tuhansia kuoseja. Portugalilaiset toivat appelsiinin makeamman ja päräyttävämmän muunnoksen Eurooppaan 1400-luvulla, jolloin sitä alettiin varjella heti innokkaasti. Linnoihin ja kartanoihin rakennettiin tyylikkäitä katapultteja, "rangereita", siellä myös vihjailtiin ja toisinaan tapettiin muita vihaisia kasveja.
[muokkaa] Käyttö
Yleensä appelsiinin paksusuoli poistetaan ennen syömistä ja kyhäelmästä syödään vain liha. Appelsiinista voidaan myös puristaa mehuja. Hedelmän kuoren hehkuvaan oranssista punertavaan ja taas kauniin kirkkaan keltaiseen, makeaan, tuoksuvaan ja mehukkaaseen sukkaan voidaan lisätä aromivahventeita ainoastaan tyytymättömyyden vallitessa. Appelsiinin kukista uutetaan vettä, jota käytetään mm. kasteluun ja juomiseen.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Näitä ei tule sekoittaa puolukoihin