Ambient

Hikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ambient on Brian Enon kehittelemä termi musiikilliselle tyylisuuntaukselle, jossa äänensävyllä on suurempi merkitys kuin yksittäisillä nuoteilla. Ja paskat. Kysessä on todellisuudessa täysin soittotaidottomien tumpeloiden kehittämä "taiteellinen" ilmaisumuoto, jonka tarkoituksena on nimensä mukaisesti luoda jonkinlaista tilan tuntua siinä kuitenkin vain harvoin onnistuen. Suurin osa ambientista on suoranaista älämölöä, joka koostuu erinäisestä puputuksesta, pulputuksesta ja tikityksestä. Niinpä normaali ihminen ei normaalisti erota ambientkappaletta tavanomaisesta työpäivästään kemianlaitoksella. Totta tosiaan, saattaa hyvinkin olla, että kemianlaitokselta anastetuilla hankituilla substansseilla on ollut osansa myös ambientin syntyyn.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Ambientin voidaan laskea syntyneen jo ensimmäistä maailmansotaa edeltäneen ajan Ranskassa. Tuolloin melkoistakin mainetta syyttä ja suotta saavuttanut pianoisti Erik Satie pimputti ensimmäisiä, totaalisen avuttomia tekeleitään, kuten sävellyssarjaansa huonekaluteollisuudelle (ruots. Musique d'ameublement). Erkki ei ollut kaikkein lahjakkaimpia pianon ääressä aikaansa viettäneistä modernin ajan säveltäjäneroista, vaan hänen teoksensa koostuivat lähinnä epämääräisten äänten pimputtamisesta sieltä täältä. Ranskalainen kun oli, Satiella oli kuitenkin jonkinlainen eleganssin taju, eikä hän lähtenytkään samoille poluille kuin monet aikalaisensa ja seuraajansa.

Vaikka muutkin Satien aikalaiset koettivat jotain yhtä avutonta kuin maestromme, ei kukaan muu kyennyt samanlaiseen musiikilliseen regressioon kuin hän. Toden teolla ambienttia päästiin tahkomaan kuitenkin vasta toisen maailmansodan tauottua. Hitler kun ei oikein ollut kaikkein moderneimman taiteen ylin ystävä. Ensimmäinen todellinen ambientmuusikko oli germaani Karl-Heinz Stockhausen, jonka Kölnin radion salaisessa laboratoriossa suorittamien kelanauhurikokeiden rinnalla kalpenevat keskitysleirienkin kauhut. Stockhausen kehtasi ylittää perinteisen ja hyvän musiikin rajat suunnaten suoraan kohti elektronisen musiikin saatanallisia syövereitä. Karl-Heinzin kuoltua ei lienekään epäselvää, minne hän päätyi ikuisuttaan viettämään. On ihme, ettei säveltäjänerostammeimbesillistämme tehty jo elinaikanaan ketsuppia. Syynä lienee tuolloin Länsi-Saksassa vallinnut modernistisen taidesuuntauksen suosiminen, joka on onneksi Saksojen yhdistyttyä antanut jälleen tilaa hyvälle ja perinteikkäälle musiikille.

Populaarimusiikissa kuultiin ensimmäisiä ambientkokeiluja jo sellaisten yhtyeiden kuin The Beatlesin ja Pink Floydin äänitallenteilla. Kaikkein karmeimman huippunsa ambient saavutti kuitenkin György Ligetin ja Krzysztof Pendereckin kaltaisten "säveltäjien" kynästä. Retrospektiivisesti voidaan ihmetellä, miksi Yhdysvaltain armeija ei ole soveltanut edellämainittujen säveltäjien irvikuvien musiikkia kidutuksessaan edistyksellisten kuulustelumenetelmiensä taustamusiikkina. Kaupallista menestystä ambient saavutti - onneksi - vasta 1970-luvulla, kun Klaus Schulzen, Tangerine Dreamin ja Popol Vuhin kaltaiset "yhtyeet" ja "artistit" saivat käsiinsä Moogien ja ARPien kaltaisia äänenlähteitä. Jälleen on syytä ihmetellä, miksi moisille pitkätukkaisille hipeille annettiin mahdollisuus äänittää täysin turmeltuneitä tekeleitään. Anglosaksinen kulttuuripiirikin tarjosi maailmalle oman poikansa, Brian Enon, jonka kehtasi nimetä erään vähäpätöisen sävellyssarjansa Ambientiksi. Jälkikäteen on aivan pätevää pohtia, miksi ihmeessä Enon kaltaisten "taiteilijoiden" sallittiin esiintyvän julkisesti, eikä heitä suljettu saman tien pehmeälle osastolle. Ydinsodan pelolla on arveltu olleen osansa ambientmusiikin hämmentävään suosioon, sillä kukaan täysijärkinen ihminen ei muutoin kuin säteilymyrkytyksen pelossa pistäisi gramofoniaan toisamaan mitään yhtä karmeaa.

[muokkaa] Ambient tänään

Valitettavasti ambient elää tänäkin päivänä. Onneksemme se on kuitenkin taantunut pienien piirien harrastetoiminnaksi, eikä siitä ole haittaa suurelle osalle maailman kansoista. Lisäksi nyky-ambientille on tyypillistä aiemmin kereettiläiseksi tuomittu melodian käyttö, joka mahdollistaa välittömän oksennusreaktion välttämisen kuuntelutilanteen yhteydessä. Silti on syytä huomauttaa, että liiallisella ambientin käytöllä saattaa olla muitakin kuin laksatiivisia vaikutuksia.

[muokkaa] Välineurheilua parhaimmillaan

Ambient on kaikista maailman musiikkityyleistä kaikkein varusteurheilullisin. Mitä huomattavampi määrä laitetta ja härpätintä ambientmuusikon yksiössä majailee, sitä parempaa on hänen ambienthöysteensä laatu. Ja tämähän on tieteellisen tutkimuksen tulosta. Kaikkein kovimmat ambientistit eivät asu yksiössä, jossa on laitteita, vaan laitteistossa, joka mahtuu hädin tuskin yksiöön. Aloittelevan ambientmuusikon (Hikipedian ylläpito ei suosittele) on syytä tutustua ainakin seuraavanlaiseen laitelistaukseen:

[muokkaa] Ambient"muusikoita"

Haettu osoitteesta http://hikipedia.info/wiki/Ambient
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut