Alucard
|
Buahhahahahaa! Tämä verenhimoinen sivu haluaa kuollakseen tutkia kaulaasi lähemmin! |
”Vauvat ovat kyllä mukavan pehmeitä, mutta toisaalta vanhuksissa on taas mukava jälkimaku…”
~Alucardin ensikokemukset kulinarismin maailmassa olivat hieman harhautuneita.
Arkard (alias Alucard, tunnetaan myös nimellä Vlad III Dracula, s. ???? ekr. – elossa ) on Hellsing-instituutin parhaita oppilaita, innokas SPR:n toiminnan puolestapuhuja sekä maailman ainoa ihminen olento, joka tuntee kaikki vuosien 1600-1900 viinimerkit ulkomuistista.
Aikaisemmat vaiheet
Alucardin varhaisimmat vaiheet ovat hämärän peitossa. Luultavasti hän on itse ainoa henkilö, joka tuntee nämä vaiheet. Tähän mennessä hän ei ole kuitenkaan osoittanut minkäänlaista kiinnostusta tietojensa jakamiseen. Jopa omaelämänkertahanke kuivui kokoon.[1] Ainoat pilkahdukset Alucardin menneisyydestä ovat hänen satunnaisesti lipsauttelemat lausunnot, kuten esimerkiksi "Te roomalaiset ette ole muuttuneet ollenkaan kahdessa vuosituhannessa."
Alucard Hellsing-instituutissa
Alucardin lähihistoria onkin sitten paremmin tiedossa. Alucard littyi Englannissa sijaitsevaan Hellsing-instituuttiin heti sen perustamisen jälkeen vuonna 1892. Hänen tarkkoja motiivejaan ei vieläkään tiedetä, mutta syyn arvellaan liittyvän hävittyyn vetoon Hellsing-instituutin johtajan Sir Integra Wingates Hellsingin isän, Arthur Hellsingin kanssa.
Alku
Alucardin ensiaskeleet Hellsing-instituutissa eivät kuitenkaan ollet helppoja. Railakasta elämää eläneellä Alucardilla oli vaikeuksia tottua kiinteisiin aikarajoihin sekä aikaisiin nukkumaanmenoaikoihin. Hän tapasi myös puhua ruoka suussa, minkä lisäksi hänellä oli ikävä tapa virnistellä muille pöydässä olijoille. Opiskelu lähti kuitenkin kunnolla käyntiin hänen kolmantena vuonnaan, ja pian hänen tietonsa ruokailuetiketistä sekä kulinarismista ylittivät jo häntä kauemmin opiskelleiden tiedot. Läpimurto tapahtui vuonna 1899, jolloin Alucard osoitti oppineensa kaikki mahdolliset servetintaittelutavat, tärkeimmät ruokarukoukset sekä tuntevansa kaikki 1800-luvun viinimerkit. Näillä taidoilla hän ansaitsi paikan sir Integra Hellsingin päivällispöydän toisesta päästä
Kolmen vuoden päästä Alucard säväytti taas, tällä kertaa Sir Hellsingin päivällispöydässä tietämällä kaikki 1700 –luvunkin viinimerkit ja kaiken huipuksi hän lähetti ruokailun jälkeen kokille erikoiskiitokset maukkaasta ateriasta. Tästä hyvästä sir Integra Hellsing nosti hänet suoraan tarjoilijaryhmään, ryhmään, jonka tarkoituksena oli tarjoilla hänelle joka päivä viiden ruokalajin ateria asianmukaisen etiketin kera.
Vuonna 1902 Alucard pääsi viimeinkin koettamaan ruuanlaittoa. Koska hänellä näytti olevan luontaisia lahjoja siihen, sir Integra Hellsing otti hänet ilomielin harjoittelemaan Hellsing-instituutin keittiöön. Alku oli tietenkin hieman kankea, sillä Alucardin täytyi perehtyä ihmisten kulinarismiin.[2] Tuttu menestystarina kuitenkin toistui, ja jo seuraavana vuonna hän hallitsi täydellisesti kevyet alkusalaatit, jälkiruokavanukkaat sekä yksinkertaisimmat juomasekoitukset. Vuoden 1905 loppuun mennessä Alucard hallitsi suurimman osan alkuruuista, wienerleikkeen, sekä oli kehittänyt loistavan, aivan oman Chateubriand-reseptin.
Seuraavat vuodet olivatkin sitten ahkeraa puurtamista, joista ei ole paljoa kerrottavaa. Alucard harjoitti kokin- ja tarjoilijantaitojaan, sekä muutenkin hioi etikettituntemustaan aina vain parempaan suuntaan. Alucard oli kulkenut pitkän matkan alkuajoistaan. Sir Integra Hellsing jopa suunnitteli kouluttavansa Alucardista Hellsingin salaista asetta, superelitistiä, jolla hän oli voinut näpäyttää katolilaista Iscariot-etikettikoulun johtajaa Enrico Maxvellia nenänpäähän.
Eräs maa johtojärjestöineen yllättää koko joukon muita valtioita
Kaikki suunnitelmat oli kuitenkin vedettävä uusiksi, kun vuonna 1939 eräs fasistinen ryhmittymä halusi levittää maansa ruokakulttuuria muihin maihin varsin radikaalein keinoin. Integra Hellsing toimi kuten kuka tahansa urhea maataan puolustava nainen, eli lähetti nuoren hovimestarinsa sekä Alucardin valistamaan erästä keskieurooppalaista maata brittiläisen keittiön hienouksista.
Hellsing-instituutin päähovimestari Walter Cumm Dornez on vuotanut tietoa heidän yhteisestä menneisyydestään Toisessa maailmansodassa. Walter kuvaili Alucardia "kylmäksi, mutta silti hyvin herkäksi henkilöksi, joka ei pelännyt lähestyä vieraita ihmisiä."[3] Vielä on selvittämättä, että miksi Walterin mukaan Alucard oli silloin vielä pikkutyttö. Tästä huolimatta yleinen mielipide on sillä kannalla, että Walter hourailee. [4]
Integran salainen suunnitelma
Muutaman strategisesti sijoitetun keitetyn minttukastike-lammaspadan aiheutettua pientä hämminkiä Normandiassa, erään Atlantintakaisen valtion liityttyä sotaan mukaan ja natsien[5] viimein kukistuttua Alucard sekä nuori Walter palasivat Englantiin jatkaakseen koulutustaan. Alucardilla ei ollut kuitenkaan aavistustakaan siitä, mitä suunnitelmia sir Integra Hellsing oli kehitellyt hänen kiertäessään eurooppaa taitojaan esitellen. Tuntemattomista motivaattoreista johtuen sir Hellsing katsoi parhaaksi sulkea Alucardin Hellsing-instituutin syvimmän tyrmän pimeimpään ja viimeiseen seliin jykevien valurautaporttien taakse, seuranaan ainoastaan koko silloinen englanninkielinen etiketti- ja kulinarismikirjallisuus, sekä suuri valikoima pöytäliinoja, aterimia, lautasia ja laseja. Ihmiset pystyivät vain ihmittelemään millainen idea tälläisen suunnitelman takana saattoi olla…
|
edeltäjä: Sielunvihollinen |
Pimeyden herra (1590-1600) |
seuraaja: Kreivi Dracula |
| Vaarallisia hirviöitä, joilta sinun tulee suojautua | |
|
Vampyyrit Hullujen tiedemiesten aikaansaannokset Yliluonnolliset hirviöt |
Tappavat kasvit Isot Ulkoavaruuden ölliäiset Ilkeät |
viitteet
- ↑ Kustantajan myötä.
- ↑ Varsinkin "Bloody Maryt" tuottivat ensialkuun hieman päänvaivaa.
- ↑ Tosin repiäkseen heidät kahtia.
- ↑ Jotkut kyllä väittävät vieläkin, että Alucard olisi oikeasti nainen. Vaikka Alucard todisti väitöksen vääräksi julkisessa televisiossa.
- ↑ No tulihan se sieltä sittenkin! Hyvästi poliittinen korrektius
