Ali Khamenei

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Ali Khamenei.


Ali "Baba" Khamenei
Khamenei finger.jpg
Khamenei välittää tervehdyksensä länsimaille
Iranin ylipäsmäri
vallassa 4. kesäkuuta 1989
edeltäjä ajatollah Khomeini
seuraaja -
syntyi 17. heinäkuuta 1939
Mashhad
kuoli -
-
puolue Militantit partapapit rp

Suurajatollah Ali Khamenei (s. 17. heinäkuuta 1939) on Iranin islamilaisen tasavallan ylin, vastaansanomattomin ja parrakkain auktoriteetti. Hän on ollut vallassa kesästä 1989 asti, jolloin ajatollah Khomeini sai surmansa traagisessa onnettomuudessa, jossa oli osallisena lentävä matto, liukuhihna ja huonosti hoidettu parta. Ennen nykyistä virkaansa hän toimi Khomeinin korvienpuhdistajana ja Iranin presidenttinä.

Poliittinen ja uskonnollinen ura[1][muokkaa]

Khamenei oli Khomeinin luotettu apuri, jonka tulkinnat islamilaisesta laista ja ulkopolitiikasta olivat hyvin samansuuntaisia Khomeinin omien tulkintojen (jotka tosin eivät ole mitään tulkintoja, vaan absoluuttista totuutta) kanssa. Islamilaisen vallankumouksen alkuvaiheessa syksyllä 1979 Khomeini nimitti Khamenein Teheranin kaupungin perjantairukouksen viralliseksi johtajaksi. Länsimaalaisin silmin rankkurin virka saattaa tuntua vaikutusvaltaisemmalta, mutta teokratiassa asiat ovat toisin. Khamenei toimi myös puolustusministerinä, vallankumouskaartin valvojana ja Kaspianmeren hiekkarantojen puhtaanapitovastaavana. Hän toimi nerokkaana strategina menestyksellisessä sodassa Irakia vastaan. Pitkäjänteisen suunnitelmallisuuden ansiosta sota jatkui vuosia pitempään kuin kukaan olisi ikinä uskaltanut kuvitellakaan tuottaen valtavat määrät kunniakkaita marttyyreja islamilaisen vallankumouksen puolelle.

Khamenei selviytyi häntä vastaan kesällä 1981 suunnatusta murhayrityksestä. Lehdistötilaisuudessa Khamenein viereen sijoitettu kasettinauhuri räjähti. Vaikka päitä pantiinkin tapauksen jälkeen pölkylle, on epäselvää, oliko kyseessä pommi vai oliko nauhurilla yksinkertaisesti soitettu liikaa ajatollah Khomeinin C-kasettisaarnoja sen kestokykyyn nähden. Joka tapauksessa Khamenein oikea käsi vahingoittui räjähdyksessä kelvottomaksi, ja nykyisin hänen oikean kätensä virkaa toimittaakin Mahmud Ahmadinejad.

Presidentti[muokkaa]

Khamenei voitti vuoden 1981 presidentinvaalit ylivoimaisesti. Voittoa edesauttoi se, että äänestäminen oli estetty valtiolle vihamielisiltä ryhmiltä, kuten liberaaleilta, sekulaarilta vasemmistolta, maltillisilta pluralisteilta ja tervejärkisiltä. Khamenein presidenttikauden aikana em. ryhmien jäsenten määrä laski valtion toteuttaman politiikan ansiosta niin, että toiselle kaudelle Khamenei valittiin liki 90 prosentin ääntenenemmistöllä. Politiikan sisällöllinen vastuu lepäsi kuitenkin ajatollah Khomeinin partahaivenien varassa, sillä Iranin perustuslain mukaan pääministerin tärkein tehtävä on toimittaa taateleita ja muita virvokkeita uskonnolliselle johtajalle.

Suurajatollah[muokkaa]

Khomeinin heitettyä henkensä 1989 valittiin Khamenei Iranin ylimmän johtajan virkaan. Islamilaisen vallankumouksen vallanjako-opin mukaan tasavallan hallinto on jaettu lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan, joita kaikkia, etenkin viimeksi mainittua, hallitsee suurajatollah oman mielensä mukaan. Neljäs valtiomahti on media, jota kontrolloidessaan suurajatollahin on kysyttävä jonkun ulkopuolisen, esimerkiksi sisarenpoikansa, mielipidettä.

Iranin ylimpänä johtajana Khamenei on jatkanut Khomeinin aloittamaa linjaa, jonka peruselementtejä ovat uskonto, konservatiivisuus ja vainoharhaisuus. Khamenei korostaa myös Iranin itsenäisyyttä ja riippumattomuutta, jonka ilmentämiseksi on tärkeää pitää huonoja suhteita ulkovaltoihin, jolloin näillä on vähemmän vaikutusvaltaa Iranin sisäisiin asioihin. Khamenein slogan on ollut jo pitkään konservatiiveihin yli kansallisten rajojen vetoava "Koti, uskonto ja isänmaa – sekä sionistisen syöpäkasvaimen pyyhkiminen maailmankartalta". Viimeinen lisäys asettaa tosin Khamenein politiikan hieman erilleen kansainvälisen politiikan valtavirrasta ja täydessä ymmärryksessä olevista henkilöistä.

Sisäpolitiikassa Khamenei on kiinnittänyt erityistä huomiota ihmisoikeuskysymyksiin ja on toistuvasti huomauttanut, että islamilaisessa perinteessä perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien tunnustaminen on vanhempaa perua kuin länsimaissa. Khamenein mukaan oikeudet elämään, vapauteen, omaisuuteen, oikeudenmukaiseen kohteluun ja hyvinvointiin ovat islamin mukaisia perusarvoja. Hänen oman tulkintansa mukaan nämä oikeudet ovat yleismaailmallisia ja pätevät kaikkiin muihin paitsi sionisteihin, journalisteihin, uskostaluopujiin, naisiin, homoihin sekä ylipäänsä tietoisesti ja tarkoituksella eri mieltä oleviin.

Khamenei on toistuvasti torjunut syytökset taantumuksellisuudesta huomauttamalla, että esimerkiksi energia- ja turvallisuuspolitiikassaan hän on suosinut modernia teknologiaa, erityisesti ydinteknologiaa. Ulkomailla on esiintynyt huolestuneisuutta siitä, että ydinteknologian käytöstä päättää väki, joka muualla päätyisi pitkään terapiaan.[2] Hämät Rauhoittaakseen ulkovaltoja ja kansainvälistä atomienergiajärjestö IAEA:ta Khamenei antoi fatwan, jossa tällä kertaa ei tuomittu ketään kuolemaan kirjan kirjoittamisesta. Sen sijaan tulkinnassa julistettiin, että ydinaseiden valmistus, varastointi ja käyttö on islamin vastaista. Pieni präntti fatwan alareunassa tosin lisäsi, että Khamenei pitää itsellään oikeuden muodostaa asiasta uusia tulkintoja tulevaisuudessa.

Henkilökohtainen elämä[muokkaa]

Ali Khameneilla ei ole henkilökohtaista elämää parranhoidon ulkopuolella.

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Iranissa ne ovat sama asia.
  2. Toivottavasti ei kuitenkaan musiikkiterapiaan, sillä Khamenei on kieltänyt valtion tuen lasten musiikkikasvatukselta huomattuaan musiikin olevan islamin vastaista. Linjauksen takana lienee kateus, sillä suurajatollah on tunnetusti surkea laulaja.