Akaa

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kylmäkoski ja Viiala oli ja ei ole enää. Syytän kuntaliitosta ja Akaan valtuustoa ja akaalaisia jotka valitsivat valtuuston. Syytän siis myös itseäni. Mutta enhän minä näin kivaa ja fiksua ihmistä kuin minä voi syyttää ja eihän se kuntaliitos oikeastaan niin huono ollutkaan. mot

Information.gif Voi olla, että tämä artikkeli ei ole syvältä, mutta ainakaan siinä ei ole kuvia.
Tee päivän hyvä työ ja kuvita artikkeli mielellään aiheeseen liittyvillä kuvilla.
Tarkempia tietoja saattaa löytyä keskustelusivulta.
Stones 01.svg
Tämä artikkeli kiinnostaa kiviäkin!
”Täällä on ihan tyhmää.”
~Näin totesi maailman kuuluisin akaalainen Aki Sirkesalo.

Akaa on pirkanmaalainen nekropoli suhteellisen kaukana kaikesta. Kaupunkia on myös kuvailtu Tampereen metropolin kuolleeksi eteläiseksi kärjeksi. Kaupunki koostuu jo kuolleista sudeettialueista, Toijalasta, Viialasta ja Kylmäkoskesta. Olemassa tämä kulttuurin keskus on ollut jo 200 vuotta.

Historia

Esihistoria, keskiaika ja nykyaika pähkinänkuoressa

Akaan seudulla (pääsääntöisesti Toijalan ja Viialan alueella) on havaittu jonkin asteista muinaisasutusta, joka ajoittuu 5000 vuotta eaa. Tämän on kuitenkin ajateltu olevan muinaisten ihmisten silkka vahinko, koska alueella ei ole havaittu olleen minkäänlaista elämää ylläpitäviä luonnonvaroja. Arkeologian professori Herman Fergusson sanoo: Alueelle saapuneiden ihmisten on täytynyt olla joko keskivertoa hitaampia tai todella tyhmiä jämähtääkseen kyseiselle alueelle. On mahdollista, että tästä ovat saaneet alkunsa muinaiset viialalaiset, tai kenties jo sukupuuttoon kuollut sotkialaisten heimo. On niin käsittämätöntä, että tällaista pelleilyä harrastettiin jo ennen Jonne--termin keksimistä.'

Fergusonin mukaan alueelle saapuneiden geeniperimä ei vastaa millään tavalla lähikuntien asukkaiden perimää. Hänen mukaansa kyseessä on jonkinlainen geneettinen mutaatio. No, jossain on päässyt keltaista mällin sekaan, ei muuta vakavampaa, Ferguson kirjoittaa väitöskirjassaan.

Keskiaikaisesta elämästä ei kyetä tutkijoiden mukaan sanomaan enempää kuin " oli ankeata". Tutkimusten päätyttyä kaupungin taideseuran Taideakaan puheenjohtaja iloitsi uutisista: Mitään, ei siis mitään Herra Vapahtajan nimessä, ole säilynyt näihin päiviin asti. Minä itse olen siitä niin iloinen, sillä kuinkas muuten me olisimme voineet pitää kiinni arvokkaasta perimästämme, jos vallottajien kulttuuri olisi saanut yhä elää rakkaassa kaupungissamme, kuinkas muuten minä olisin pystynyt jatkamaan kristillisen tekotaiteeni tuottamista? (Akaan Seudun pääkirjoitus 2.4.2004).

Toisaalta, monet todisteet keskiaikaisten merkkien tai jäämien puuttumisesta viittaavat Toijalassa vuonna 2004 tehtyyn kulttuurivallankumoukseen, jossa tuhottiin arvokasta kulttuuriperintöä mm. upottamalla aito keskiaikainen, toijalainen graniittivene Lontilanjokeen. Sen sijaan kaupungin keskustassa kohoava pakanakirkko selvisi graffiteilta ja vallankumouksellisten mämmäys-aikeilta. Vallankumousta kritisoitiinkin laajasti sen absurdisuudesta; mitään todellista muutosta tai vahinkoa ei tapahtunut.

Toijala City, Viiala Zoo: eläimiä pahoinpidellään

Jännitteet naapurikuntien välillä alkoivat kasvaa kuntien välillä suosiota saaneen paikallisen rotuopin tulon myötä. Akaalaisen rotuopin mukaan on vain yksi rotu ylitse muiden, jolloin muut jäävät arvoasteikon ulkopuolelle nuolemaan näppejään, joka tapauksessa Viiala on aina huonompi. Tätä periaatetta sovelsi varsin nimekäs Toijalan Kokoomus, joka alkoi systemaattisesti sorsia viialalaisia kokoomuksen kunnallispoliitikoita Toijalan kunnalliskokouksessa. Toimesta kyrsiintyneet viialalaiset päättivät myös sorsia viialalaisia kokoomuslaisia, mutta potkivat kokouslistasta ulos myös SKP:n kaksi edustajaa, jotka koettiin liian epäetnisiksi. Myöhemmin saivat tuta kolme keskustalaista, jotka koettiin liian kylmäkoskelaisiksi hyvää tahtia urbanisoituneeseen Viialaan. Toijalan puolella kokoomuslaiset aloittivat hankkeen vahvistaakseen herra-asemaansa. Samalla kunnallinen hallitus palkkasi paikallisen taiteilijan ikuistamaan kyseenalaistamattoman opin ytimen kuntien rajalle sitä varten hankittuun kylttiin.

Asiasta nousi suuri meteli ja 80 vihaista mielenosoittajaa marsi Toijalan keskustorille vaatimaan kylttiin oikaisua: Viiala oli oltava mielenosoittajien mukaan perseestä. Kaupunki ei tähän vaatimukseen suostunut ja perusteli kylttiin kirjoitetun tekstin olleen täysin harkittu sijoitus, maksoihan se kunnalle 500 mk. Mielenosoittajien tajuttua tehottomuutensa, tori tyhjeni varsin rauhallisesti. Kunnanjohtaja ylpeili pyytäneensä paikalle vain neljä autollista mellakkapoliiseja ja yhden kylmäkoskelaisen, mikä oli kaupunilaistuneille viialalaisille liikaa. Mellakoita toistui kuitenkin usein tapahtuman jälkeen, mikä nosti Toijalan kunnallisveroa. Sekasortoa saatiin taltioida kaksi ja puoli tuotta.

Akaan kaupunki syntyy

Mellakoiden päätyttyä Toijalan kokoomus päätti lopettaa pelleilyn ja aloitti rauhanneuvottelut viialan kokoomuslaisten kanssa. Neuvotteluissa päästiin eteenpäin nopealla tahdilla, mikä teki mahdolliseksi suunnitelmat kuntaliitoksesta. Kunnat yhdistettiinkin vuonna 2007. Yhdistymisen tuloksena syntyi repeämä aika-avaruusjatkumoon ja siksipä siksi valkoisesta tykkään, kun on ystäväni maalari. 2011 tähän soppaan ripautettiin mausteeksi Kylmäkoski ja siitähän riemu (ja aika-avaruusjatkumo) jälleen repeävät.

Elinkeinoelämä

Akaan nekropolilla on neljä virallista rahayksikköä: euro, markka, orjat ja einekset. Näiden markkina-arvo määräytyy alueen sisäiseen vaihtosuhdanteen mukaan. Tästä suhdanteesta päättävät demokraattisesti kunkin sudeettialueen hallitukset ja hallitusten keisarit. Tosin, euron arvoa Akaassa on vaikea säädellä Akaan omien standardien ja direktiivien mukaan, koska jatkuva orjien määrän muutoksen aiheuttama inflaatio vaikeuttaa toisen valuutan arvon keinottelua edes jollain puoliksi laillisella tavalla.

Orjia Akaassa oikeiden työntekijöiden ohella työllistää ja hamstraa universumin suurin ja halvin mämmitehdas,Maken maukkaat Oy. Yhtiössä työskentelee 146 oikeata ja 834 keinoteltua ja tienattua työntekijää. Myös yhtiön vuosittainen liikevaihto on Akaan suurin; peräti 750 000 euroa, 230 000 000 markkaa ja kolme (3) lihapullaa. Viime aikoina muotiin tulleet yt-neuvottelut ja henkilöstön saneeraukset olivat vähällä laskea yhtiön kannattavuutta, mutta neuvotteluissa onnistuttiin pelastamaan 70 laillisen työntekijän sijasta kannattavammat 347 orjaa.

Mikäli uuspaikkakuntalainen harkitsee osallistumista Akaan elinkeinoelämään ja/tai haluaa ansaita omaisuutta, se ei ole mahdollista ilman kaupungin Kulta Possu- kerhon jäsenyyttä. Jäsenyyden edellytyksenä on jonkinlainen kokemus perseilystä, mieluinten kirjallisena tai VHS:nä

Viihde, kulttuuri ja vapaa-aika

Akaassa ei ole tarjolla myynti- ja markkinointikelpoista viihdettä. Kaupungissa kuitenkin elää oma voimakas kulttuuriyhteisö, jota edustavat vahvinten TaireAkaa ja SKP:n tukema ToMuSoKe ry. Näiden järjestöjen päätehtäväksi on määrätty pakollisten torikokousten ja harmaiden kesätapahtumien ohjelmistojen täyttäminen älämölöllä ja tekotaiteella.

Näkymä- taidetapahtuma

Useamman vuoden Akaan Toijalan suolle, jota lammeksikin kutsutaan, sijoitettu ympäristötaidenäyttely kerää yhteen enemmän ja vähemmän uraa tehneitä taiteilijoita ympäri pitäjiä. Näyttelylle tyypilliseksi luokiteltu piirre on yleisön aktiivinen osallistuminen rakentavan kritiikin antamisessa. Tosin, palautteen määrä on ollut merkittävästi laskussa, sillä väestörakenne kunnassa on muuttunut vähemmän energiseksi ja kesyyntynyt. Tapahtuman sisältö on kuitenkin parantunut Akaan uskonelämän kannalta; yhä useampi äärikristitty taiteilija on päässyt näyttämään taiteellista tasoaan suurelle yleisölle ja siten nostanut näyttelyn suosiota. Vielä tuoreempi ja voimakkaampi ilmiö on turistien harvinaistuminen suoalueen ympäristössä.

Musiikillinen osaaminen ja teatterimaailma

Musiikillista koulutusta alueella on tarjottu niin kauan kuin alueelle on eksynyt asutusta. Pääinstrumentti opetuksessa on lähes aina ollut harmooni. Myöhemmin ymmärrettiin muidenkin soittimien tuomat uudet ulottuvuudet, ja opetusta laajennettiin mm. kitaran, viulun, pirun kehkojen, klarinetin ja bongojen pariin. Opetuksen laajeneminen herätti suurta huomiota mediassa. Paikalle tulvi suuri joukko musiikinystäviä arvostelemaan opistoa sen rasistisista periaatteista olla laajentamatta opetusta oikeasti kivoihin soittimiin, esim. diggeridoon tai sähköbasson aloille.

Vaikka koulutus on ollut tarkoituksella rajallista, ovat monet yhtyeet onnistuneet nousemaan pinnalle ja menestyneet valtakunnallisesti. Yksi suurimpia on Teräsbetoni, joka laulaa tarinoita Viialan kesyttömän urbaaniviidakon vaaroista ja sen tiikereillä ratsastavista sankareista. Muita leipää ansaitsevia yhtyeitä ovat mm. humppayhtyeä The Wicked Ostrich, soitinyhtye Mikroaaltouuni ja Aki Sirkesalo.

Jos musiikki ei kiinnosta, sitä voi yrittää paeta yhteen Akaalaiseen teatteriin. Teattereita on eniten Suomessa tuhatta asukasta kohti vain Akaassa, missä niitä on rakennettu 47. Uljaiden antiikin perinteiden jatkajien ohjelmistoon kuuluvat niin kansainväliset klassikot kuin paikalliset legendat. 2003 ensi-iltansa saivat sekä akaalainen sovitus J.R.R Tolkienin Taru sormusten herrasta että akaalaisen merkkihenkilön elämästä kertova musikaali Kuka pieksi puliukon?

Liikunta ja terveys

Akaalaisten toistaiseksi yleisin harrastus on käydä jossain muualla, esim. Tampereella tai Valkeakoskella, syytä on vaikea kuvailla ulkopuoliselle, yleensä paikalliset eivät kerro mitään tekemisistään selvinpäin. Myös ihmisten stalkkaaminen autosta on yksi suosituista harrastuksista Akaassa.

Vuonna 2009 Nahkialanlammen rannalta löytyi kuntoiluvälineitä, joiden iäksi arkelogistiikkakeskus arvioi seitsemän päivää. Välineet olivat säilyneet uskovitumattoman hyvin, ollen vieläkin käyttökunnossa. Vuonna 2010 yksi laitteista poistettiin koska sen käyttäjät kokivat liian rankkoja immersiofiiliksiä ja heidän rintalihaksensa kasvoivat aivan liian fantastiksisiksipiksi - Akaan salainen poliisi takoi ko laitteen aseiksi. 2011 tehtyjen havaintojen mukaan kyseisen laitteen atomit palautettiin entiseen kokoonpanoonsa entiseen paikkaansa.

Kuuluisia akaalaisia

  • Aki Sirkesalo: Kuuluisa akaalainen muusikko joka lopetti uransa vuonna 2004 Thaimaassa. Yritti comebackiä maaliskuussa 2011 Japanissa mutta se ei mennyt aivan suunnitellusti.

Triviaa

  • Akaassa elää paljon tulevaisuuden ihmisiä, joiden elämän tärkein anti on muiden tekojen arvostelu. Kaikki on aina tehty väärin. Kun ei tee mitään, niin ei tee virheitä.
  • Akaan Viialassa asuu myös noin puolet Suomen vanhuksista, koska 80% vastaantulevista ihmisistä ovat vanhuksia.
  • Viialassa ja Kylmäkoskella on homehtuneita kouluja.