Ahven

Hikipedia

Ahven on suuri petoeläin, jota ei tule sekoittaa esim. hain kanssa, koska ahvenet syövät haukia ja hait kasveja. Ahvenia tapaa eniten Suomen järvissä, joskus myös kissasi suusta.

[muokkaa] Käyttäytyminen

Ahvenet elävät erakkoina. Kun ahven näkee toisen ahvenen, se imee vettä sisäänsä näyttäen isommalta ja ottaa miekan esiin. Ahvenet pitävät miekkailusta ja ovat sangen hyviä siinä. Varomaton kalastaja saattaa saada miekasta, mutta oikein käsitelty ahven on niin kiltti, että joulupukkikin jää kakkoseksi.

Ahven on luonteeltaan ilkeä. Ahvenet pitävät käytännön kepposista, kuten toisten ahvenien televisioiden rikkomisesta ja matolle paskomisesta. Älä sekoita ahventa anarkistiin. Ahvenet eivät pidä hapankorpusta (Kukapa nyt pitäisi?) eivätkä raitasukista. Toisinsanoen ahvenet ovat mulkkuja.

[muokkaa] Ahvenen hyötykäyttö

Ahven on syötäväksi kelpaava kala, mutta se pitää paistaa kunnolla, taikka sen myrkyllinen elin aktivoituu ja erittää myrkyllistä töhnää suuhusi.

Ahvenen voi kouluttaa. Hyvin koulutettu ahven haistattaa haukiruualle vitut ja syö ärsyttävät naapurisi. Ennen kuin ahvenen voi kouluttaa, Suomen lain mukaan pitää olla asianmukainen koulutus ja tärkeimmät varusteet. Näitä ovat mm. harja (ahvenet ovat karvaisia, ja varsinkin karvanlähtö aikana pitää harjata huolellisesti), erillaiset lelut, kuten pallot ja nyrkkeilysäkit (miekkaakin suositellaan) ja akvaario.

[muokkaa] Sisältö

Ahven koostuu muutamasta yksinkertaisesta osasta, jotka kannattaa tuntea ahventa ruoaksi tehdessä tai vain isoisän ällistyttämiseksi.

N. 2/3 ahvenen painosta on päätä. Siis etupäätä, takapäätä ja kantapäätä - ts. päätä ja häntää. Ulkopuolelta ahven on täynnä suomuja. Ahventa peratessa avataan vatsa, jonka sisältä löytyy suoli ja rakko. Näitä ei pidä rikkoa sillä silloin ahven haisee ja maistuu kakalle tai virtsalle. Lisäksi ahvenen sisällä on sisäinen happipullo, jonka avulla ahven kykenee sukeltamaan hukkumatta useita kymmeniä minuutteja.

Kun em. asiat on ahvenesta perattu, jää jäljelle ruodot. Ja paljon.

Kalalajit
Hyvät:	Ruutana - Karppi - Toutain - Ahven - Made - Kampela - Kuha - Kultakala - Lohi - Valas - Silakka
Epäilyttävät:	Lipeäkala - Sampi - Muikku - Monni - Lahna - Suutari - Säyne - Törö - Mutu - Sorva - Rasvakala
Pahat:	Salakka - Turpa - Vimpa - Siika - Särki - Pasuri - Kivisimppu - Vastarannan kiiski - Hai - Härkäsimppu
Luontaiset viholliset:	Ihminen - Teollisuus - Kalastajat - Kapitalismi - Mafia - Venäjä