Ahteri

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Information.gif Tämä artikkeli ei ehkä ole paskaa, muttei se mikään loistavakaan ole.
Pienellä työllä tästä artikkelista saa sellaisen. Jatkokeskustelua keskustelusivulla.

Ahteri on kunta eteläisessä Suomessa. Ahterin asukkaita pidetään yleisesti pahan hajuisina juntteina eli maalaisina, vaikka sieltä on lyhyempi matka Tampereelle, Turkuun ja Helsinkiin yhteensä kuin yhdensuuntainen matka esimerksi sivistyneestä Oulusta urbaaniin Helsinkiin vt 4:ä pitkin. Ahterin (ruots. Öhter) nimi esiintyy jo Hansaliiton aikaisissa dokumenteissa, mutta kunnan historiaa ei ole perusteellisesti koskaan tutkittu. Yleisesti hyväksytty näkemys on, että Ahterin seuduilla on esiintynyt pysyvää asutusta ja maanviljelyä jo ainakin parin sukupolven ajan. Ahteri on syntynyt kahden, kunnan vaakunassakin kuvatun, kukkulan väliseen kapeaan ja syvään laaksoon. Vaikka itse laaksoon aurinko ei paista, on kukkuloiden rinteillä viljavia vehnäpeltoja. HUOM! Ahteri tarkoittaa persettä!

Kunnan vaakuna[muokkaa]

Vaakuna laadittiin MS Paintilla ja sai varauksettoman suosion ahterilaisten keskuudessa jo tuoreeltaan

Kunnan vaakunassa on kolme tekijää: tammi, kummut ja kultaiset pallot. Se ei ole aivan oikea heraldinen vaakuna, mutta koska yksinkertaiset maalla-asuvat ahterilaiset eivät mitään heraldiikasta ymmärrä, on vaakuna erityisen suosittu. Siitä heijastuu välittömästi kunnan taloudellinen hyvinvointi. Kullankeltaiset kummut viittaavat hyvinvoivaan maatalouteen, jota edes 141-tuen lakkauttaminen ei hetkauta. Kesäaikaan osuu rinteillä oleville kummuille lähes suora auringon paiste aiheuttaen lähes päiväntasaajamaisen auringonvalon saannon. Vaakunan keskellä oleva puu viittaa taasen vahvaan metsätalousperinteeseen, joka sijoittuukin kumpujen väliseen laaksoon. Puu on lehtipuu, muttei koivu, vaikka juuri koivun tuotanto onkin vahvinta. Puuta pidetään keski-eurooppalaisena tammena, joita myös kasvaa muutamia Ahterin alueella. Tämän tammen esiintyminen viittaa kunnan sijaintiin eteläisessä Suomessa. Kultaiset ympyrät ovat tässä muuten pseudoheraldisessa, mutta suositussa vaakunassa oikea merkki, jolla tarkoitetaan varallisuutta. Joidenkin kuntalaisten mielestä nämä palleroiset ovat irrallinen osa vaakunaa ja asiasta järjestetäänkin tavan takaa kunnanvaltuustossa äänestyksiä. Kuitenkin niiden on toistaiseksi annettu olla vaakunassa, koska se oli vaakunan suunnittelijan vaatimus. Vaakuna suunniteltiin MS Paintilla, ja se otettiin käyttöön sotien jälkeen jälleenrakennuksen aikana, jolloin niiden teettäminen oli muotia muissakin kunnissa.

Kunnan talous[muokkaa]

Ahteriin tuo eniten tuloja maanviljelys ja metsätalous, erityisesti kemiallinen paperiteollisuus. Ahterista löytyy kaikilta Suomen metsäyhtiöiltä jonkinlaista toimintaa. Koska selluntuottaminen aiheuttaa erityisesti viikonloppuisin omanlaatuista tuoksujaan yhtyessään keväiseen lietteen viemiseen pelloille, herää usein kunnan läpi ajavissa autoissa kysymys "Kuka pieraisi?". Jopa presidentti Urho Kekkonen on tokaissut, että Ahterissa on aina haissut paska, kommentoidessaan vihreille uuden sellutehtaan rakennuksen hajuhaittoja verrattaessa maanviljelykseen.

Vaikka kunta on pinta-alaltaan Suomen 34. pienin, ei sen lakkauttamisesta ja yhdistämisestä viereisten 32. ja 35. pienimpien kuntien kanssa taloudellisten säästöjen vuoksi pidetä hyödyllisenä. Mielummin ajetaan Sodankylän ja Kittilän yhdistämistä, koska silloin niistä muodustavassa kunnassa olisi yhtä paljon asukkaita kuin Ahterissa. Mitään väliä ei ole sillä, että ahterilaisella on keskimäärin 22 km ajomatka terveyskeskukseen ja 50 km^2 alueella voi ahterilainen mennä 4 eri terveyskeskukseen, kun taas sodankylä-kittiläläisellä on keskimäärin 250 km ajomatka ja 100 km^2 alueella yksi terveyskeskus. Tärkein turva Ahterin säilymisellä itsenäisenä kuntana onkin helsinkiläisen presidentin Tarja Halosen tekemä periaatepäätös, että jokaisessa kunnassa tulee olle tarpeeksi asukkaita eikä pinta-ala voi olla tekijänä kuntien kokoja määrättäessä. Ahterin sijaitseekin hyvien kulkuyhteyksien päässä, että sen väestö onkin pienentynyt vain hieman 1970-luvun lopulta.