Agrimarket
Hikipedia
”Kyllähän tämä on ollut ihan puhtaasti sellaista harrastelijoiden puuhastelua”~Agrimarketin tulospalaverin sihteerin tekemä pöytäkirjamerkintä.
”Hukkakaura, Halla ja Hankkija”~trad.
Agrimarket on koko joukko Suomen maa- ja metsäkylille sekä joidenkin kaupunkien ulkokehälle hajautuneita kauppamuseoita, joiden toiminnan rahoittaa ja mahdollistaa pääasiallisesti osuustoiminnallinen S-ryhmä. Agrimarket "työllistää" edelleen melkoisen määrän piakkoin eläköityviä (2008-2010) edesmenneen Keskusosuusliike Hankkijan työntekijöitä. Tämä luo myymälöihin verkkaisen ja pysähtyneen ilmapiirin, jota pitkään talossa olleet työntekijät aivan erityisesti arvostavat. Agrimarket-ketjussa sisäisen tiedottamisen ja omahyvä yhteishyvän kuvien kera henkilöstölle suljetussa kirjekuoressa huomiota herättämättä eri lähettäjän nimellä välittää henkilöstölehti Agriset, joka myös objektiivisesti Lähde? käsittelee Hankkija-Maatalous Oy:n henkilöstön ja esimiesten välistä vuoropuhelua Lähde?.Kyseisen henkilöstölehden voidaan katsoa edustavan hyvinkin huumorilehti Pahkasian nykyistä ilmenemismuotoa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Agrimarket-ketjun syntyi pellervolaisen osuuskauppa-aatteen siirtämisestä 1910-luvulta 1980-luvulle. Juuri nyt Agrimarket-ketju elää osuustoimintakalenterin vuotta 1988. Ketjun alkuräjähdys tapahtui pahoissa talousvaikeuksissa kamppailevan Keskusosuusliike Hankkijan maatalousdivisioonan siirryttyä S-ryhmän omistukseen. Myymäläketju on laajentunut aina 1980-luvun lopulta näihin päiviin, jolloin myymäläverkoston suunta on vähitellen kääntynyt eläkejärjestelyjen yms. seikkojen johdosta laskevaksi. Maatalouskaupan yleisestä laskukehityksestä johtuen Agrimarket-ketju on maatalouskaupan markkinajohtaja Lähde? Suomessa, jota väitettä yrityksen mainonnassa aivan erityisellä painokkuudella aina korostetaan. Agrimarket siten on ensisijaisesti maatalouskauppa Lähde?, mutta joillakin paikkakunnilla se on toiminut Lähde? myös rautakaupantapaisena ei oo-myymälänä. Myös maatalouskauppaan luontevasti kytkeytyvä puutarhatuotteiden myynti Lähde? on ollut olennaista Lähde? Agrimarket-ketjussa.
[muokkaa] Pääasialliset tuotteet
Sekä Agrimarket että usein yhteydessä toimiva S-rautamarket myyvät valtakunnallisesti ylitse muiden artikkelia, joka tuntee nimen ei oo! Hupaisaksi ja mielenkiintoiseksikin liikkeessä asioivan kuluttajan kannalta asian tekee se, että Agrimarket jakaa kuitenkin mainoslehtiä, joissa se nimenomaan vannoo liikkeistä löytyvän ei oon sijaan myytäviä konkreettisia kulutustavaroita. Tätä yrityksen on ollut koko olemassaolonsa ajan erittäin vaikea todistaa.
[muokkaa] Johtamiskulttuuri
Agrimarket on kollektiivinen työyhteisö. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinaista hegemonijohtajuutta esiintyy varsin vähän. Näin ollen myös yrityksen vastuunjako on häilyvää ja epämääräistä. Tämä näkyy ulospäin kaoottisena myymäläjärjestyksenä, epäsiistinä piha -ja noutopiha-alueena ja myyjien "emmäävaantiiä"-automaattivastauksina asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Johtamiskulttuurista johtuen myös hyllyt ammottavat tyhjyyttään useissa myymälöissä; ei siksi, ettei tavaroita olisi varaa tilata, vaan siksi, ettei kukaan sitä viitsi tehdä.
Agrimarketin isännistö koostuu pääosin agronomeista, joiden johtamismetodi on talon sisällä kehitetty taloustieteen alalaji: agronomia. Tässä johtamistyylissä joukko agronomeja kokoontuu pyöreän pöydän ympärille tuijottamaan kristallipalloa, jonka jälkeen vaihdetaan ajatuksia siitä, mitä pallo on itse kullekin kertonut. Tämän pohjalta laaditaan sekä yhteisesti hyväksytty trendi että tehdään prognoosi. Toisarvoista on, mikäli valittu strategia ei kannattele edemmäksi; kasvojen säilyttämisen vaalimisessa auttaa, että yksikkö on osa suurta ja arvostettua valtakunnallista osuuskauppaketjua.
Itse Agrimarket-myymälöiden esimiehet ovat näennäisen joviaaleja ja leppoisia helppoheikkejä, joita naurattaa aina kunnes ikävä asia pääsee yllättämään. Tällöin seuraa nopea poistuminen tilanteesta, tai sellaisen mahdollisuuden puuttuessa pelkästään vaikeneminen. Kaapeissa kolisevat luurangot, joita itse kullekin on työhistorian aikana sattunut, muistuttavat keskinäisestä vaikenemisen laista. Vanha sananlasku "Korppi ei korpin silmää noki" pätee Agrimarketeissa äärimmäisen kurinalaisesti.
[muokkaa] "Työntekokulttuuri" - tästä ei sitten puhuta!
Agrimarketien ja S-rautamarketien henkilöstö on työajan ulkopuolella varsin innostunutta väkeä suorittamaan omia pikku askareitaan. Myymälöissä ei totisesti ole puutetta hitaasti kiertävistä ja epäkuranteiksi luokiteltavista tuotteista, joten tietty kotirosvouskulttuuri Hankkija-Maatalous Oy:n (jäljempänä HMOY) toimipisteissä on hiljaisesti hyväksytty ja siunattu asia. Esimiehet harjoittelevat tarvittaessa muuallekatsomista, jottei tieto lisäisi tarpeettomasti tuskaa. Lisäksi sisäinen tarkastus toimii tulkinnanvaraisesti ja tapauskohtaisesti. Ikäviä asioita vältellään mahdollisuuksien mukaan olemattomiin saakka. Meno on näiltäkin osin leppoisaa ja tuo tuulahduksen siitä menneestä maailmasta, jota ei yksityisyrityksissä enää vuosikymmeniin ole yksinkertaisesti voinut esiintyä. Maan ja varsinkin maaseudun tapa ovat sitkeässä tässä maaperässä.
[muokkaa] Asiakasuskollisuus
Agrimarketin asiakasuskollisuus perustuu osuuskauppaväen ostouskollisuuteen. Periaatteellinen osuuskauppa-asiakas näkee palvelun ja valikoimien laadusta huolimatta vain yhden mahdollisen ostopaikan, joka maatalous- ja rautakaupassa on Agrimarket.
[muokkaa] Myymälän sijainti
Agrimarket-myymälät on aina pyritty – jos mahdollista – sijoittamaan kaupankäynnin kannalta toisarvoiselle liikepaikalle. Agrimarketin uskolliseen ostajakunnan ostokäyttäytymiseen tällä on katsottu olevan äärimmäisen vähän merkitystä. Toisaalta Agrimarket-ketjuun aivan viime vuosina yrityksen hallinto on todennut suureksi yllätyksekseen pätevän samojen taloudellisten lainalaisuuksien kuten mihin tahansa muuhunkin liiketoimintaan. Tämä on herättänyt ilmeistä hämmennystä ja varovaista sekä maltillista ajatustenvaihtoa toimintakulttuurin muuttamiseksi paremmin ajan vaatimuksia vastaavaksi. Agrimarketeissa on nimetty tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa kilpailuntapaisen olotilan arkipäiväisessä toiminnassa. Yrityksen hallinnon viisitoistavuotisvuotismietinnön tuloksena Agrimarketin kilpailijoina saattavat esiintyä seuraavat yritykset:
Edellä kuvattujen yritysten nimeäminen Agrimarket-ketjun kilpailijoiksi vaatii vielä yleisen vahvistuksen yrityksen palveluksessa olevilta agronomeilta. Näillä näkymin se allekirjoitettaneen lausuntokierrosten jälkeen joulukuussa 2012.
[muokkaa] Tulevaisuus
Agrimarket-ketju ylläpitää paikallista kauppamuseoperinnettä, joten sen toimintaa saatetaan tulevaisuudessa hyvinkin rahoittaa Museoviraston myötävaikutuksella että veikkausvoittovaroin. Alkuvuodesta 2009 Agrimarket-ketjun heräämistä nykyaikaan edesauttoi julkisuuteen annettu tieto siitä, että yritys lomauttaa koko henkilökuntansa kuukaudeksi. Näin ollen talouden lainalaisuuksien voitaneen katsoa kukonaskel kerrallaan saavuttavan myös Agrimarket-ketjun ja erityisesti sen työntekijät.
[muokkaa] S-rautamarket
Agrimarket-myymälöihin sisältyy toisinaan S-rautamarket. S-rautamarket lukeutuu nk. lähirautakauppoihin, joiden olemassaololle ei tosiasiallisia perusteita tämän päivän Suomessa löydy. S-rautamarketin valikoima perustuu myös useimmiten pääosin eioohon, joten muut kuin bonuskusetukselle pahoin altistuneet asiakkaat tekevät ostoksensa muualta. Asiaintila on johtanutkin siihen, että vuoden 2010 aikana Agrimarket on päättänyt kaikessa hiljaisuudessa luopua S-rautamarket-brandysta; tätä varten apuun rientäneet alueosuuskaupat ovat kasvojen kohottamiseksi perustaneet kilvan kulutuskrapulaa aiheuttavia Kodin Darroja. Asiasta on tiedotettu vaivihkaa S-ryhmän omassa Ass-lehdessä.
”Minusta tässä ei kyllä ollut mitään huvittavaa”~satunnainen Agrimarketin työntekijä
- Katso myös Kodin Darra
