2001: Avaruusseikkailu

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
2001: Avaruusseikkailu
Stardestroyer.jpg
Valmistusmaa USA
Ensi-ilta 1968
Ohjaus Stanley Kubrick
Käsikirjoitus Arthur C. Clarke
Pääosissa Kaksi astronauttia, kuusi apinaa, häiriintynyt tietokone ja jättivauva
Tuotanto Iso Amerikkalainen Elokuvamoguli
Elokuvayhtiö Iso Amerikkalainen Elokuvastudio
Kesto 1000 min
Kieli ei tässä puhuta
Ikäraja Suomessa K-0
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli 2001:Avaruusseikkailu.


2001: Avaruusseikkailu (2001: Space Odyssey) on Stanley Kubrickin ohjaama elokuva vuodelta 1968. Vuosi oli huonoa aikaa Hollywoodissa ja Avaruusseikkailu onnistui nappaamaan jopa Oscarin. Elokuva perustuu Arthur C. Clarken romaaniin nimeltään 2001: Avaruusseikkailu, jota, kuten ei elokuvaakaan, ole kukaan täysin ymmärtänyt, ja se joka väittää, on ymmärtänyt väärin.

Elokuvaa pidetään yleisesti parhaana scifi-elokuvana, joka on ikinä tehty. Sitä pidetään myös yhtenä tylsimmistä elokuvista kautta aikojen, mikä taas kertoo elokuvan arvostuksesta. Mikä on tylsää, on kulttuuria.

Jos et halua spoilautua, lue ainoastaan tämä kappale[muokkaa]

Elokuvan alussa joukko apinoita apinoi minuuttikauplla, kunnes tapahtuu jotain uskomatonta. Apinoiden pesään ilmestyy valtava musta kivimonoliitti. Monoliitin vaikutus[1] saa yhden apinoista hakkaamaan luita luulla ja tappaa samaisen luun avulla lopulta toisen apina. Sitten suuri avaruusalus on matkalla kuuhun.

Avaruusaluksessa oleva Heywood Floyd on menossa tutkimaan kuusta löydettyä esinettä, joka, osoittautuu samanlaiseksi monoliitiksi kuin se, joka innoitti aikanaan apinoita. Ennen kuin tähän pisteeseen päästään on luvassa minuuttikaupalla kestävää avaruusalusten liikkeiden tuijottelua Tonava Kaunoisen soidessa taustalla. Kohtaus on visuaalisesti kaunis ja herkkä ja se kuvaa kauniisti tulevaisuuden kauneutta, mutta aiheuttaa normaalille katsojalle päänsäryn.

18 kuukautta myöhemmin David Bowman ja Frank Poole ovat matkalla kohti Jupiteria HAL-9000 -tietokoneen kanssa. Edellämainittu monoliitti on näet lähettänyt jonkinlaisen signaalin kohti planeettaa ja asiaa on tutkittava. Hal kuitenkin sekoaa ja tappaa Poolen, minkä seurauksena Bowman kytkee tylsän yksinkertaisesti Hallin vain pois päältä. Tämäkään ei kuitenkaan luonnistu niin nopeasti, sillä Kubrick maalailee minuuttitolkulla kuvia matka-aluksen sisäosista. Tietokonetta sammutettaessa taas kestää minuutteja, ennen kuin Bowman on tyhjentänyt koko koneen huoneenkokoisen jättimuistin. Silloin Bowman saa kuulla salaisesta tehtävästä, jonka tarkoituksena on löytää avaruusolioita Jupiterista ja normaalin katsojan toivo herää, sillä toimintaa pitäisi olla luvassa!

Lopulta Bowman saapuu Jupiterin luo ja löytää sieltä samanlaisen monoliitin kuin se, johon apinaystävämme alussa tutustuivat. Sitten seuraa minuuttitolkulla monivärisiä psykedeelisiä näkyjä ja lähikuvia Bowmanin silmästä. Lopulta Bowman kokee, muukalaisten hänelle järjestämässä huoneessa, josta muuten löytyy - ihme ja kumma - muuan tutunnäköinen monoliitti, kuoleman ja jälleensyntymän.[2]. Sitten jättiläismäinen vauva katselee maapalloa avaruudesta teemamusiikin soidessa taustalla ja yleisön vielä raapiessa hämmentyneinä päätään elokuva loppuu. Katsojat poistuvat teatterista hiljaa raapien päätään ja jääden sanattomiksi, kunnes joku kysyy, että miten hemmetissä apinoista päästiin jättimäiseen vauvaan!?


Stop hand.png VAROITUS!
Edellä oleva tekstiosuus sisälsi juonipaljastuksia. Et toivottavasti ehtinyt spoilautua lukemalla, että Danni voittaa Survivor: Guatemalan. Ai et? No hyvä. Voit nyt sulkea tietokoneen.

Visuaalinen ilme[muokkaa]

Kubrick oli tähtitieteessä kympin oppilas.

Elokuvan suuria teemoja korostaa sen taiteellinen ja maalaileva ulkoasu. Kubrick maalaa valkokankaalle massiivisia otoksia avaruusalusten liikkeistä läpi avaruuden äärettömän iäisyyden virtojen matkalla kohti uutta ja tuntemantonta tulevaisuutta sekä paikkaa aika-avaruusjatkumon loputtomien ulottuvuuksien eri akseleilla. Loppupuolella koetaan myös tajunnaräjäyttäviä psykedeelisiä näkyjä, jotka peilaavat ihmismielen syvimpien olemuksien luonteen muuttuvuutta, johdatelleen katsojaa kosketuksiin korkeamman älyn ja loputtoman tiedon symbioottisen metafyysisen olemuksen kanssa. Elokuvan jättämän valtaisan kulttuuriperinnön takia se on katsottavissa ilmaiseksi netistä, jotta kaikki pääsisivät nauttimaan sen visuaalisesta loistosta.[1]

Tematiikka[muokkaa]

Kuten aiemmin on todettu elokuva ei ole vain taiteellisesti kunnianhimoinen. Se pyrkii myös saamaan katsojan pohtimaan elämän suuria kysymyksi. Missä kulkevat ihmisen rajat? Olemmeko vain roskaa galaktisen yliälyn silmässä? Voimmeko koskaan realistisesti pyrkiä kohti ikuista elämää ja täydellistä ymmärtämistä? Miksi pyykkikoneesta tulee aina ulos vain parittomia sukkia? Onko ihmisen vajavaisuus välia-aikainen tila, jonka kautta voimme saavuttaa jotain suurempaa? Vai onko meidän hyväksyttävä vajavaisuutemme osana ainutlaatuista täydellisyyttämme? Vai hykerteleekö Kubrick partaansa ihmisten etsiessä jotain "syvällistä" 2001: Avaruusseikkailun kaltaisesta paskasta?

Viitteet[muokkaa]

  1. Tätä ei kyllä elokuvasta tajua pirukaan, mutta se kerrotaan kirjassa
  2. Tämänkin tajuamiseen kirjasta on suuresti apua.