Äänekoski

Hikipedia

Tämä artikkeli ei ehkä ole paskaa, muttei se mikään loistavakaan ole. Pienellä työllä tästä artikkelista saa sellaisen. Jatkokeskustelua keskustelusivulla.

Äänekoski eli Ääninen on vasemmistolaisuuden ghetto Sisä-Suomessa. Äänekoski sijaitsee kuuluisan Äänisjärven luoteisrannalla. Äänekoskelainen tapakulttuuri on useimmiten muodollisen kohteliasta, mutta samalla äärimmäisen raadollista. Selkäänpuukottamisen perinne Äänekoskella on vertaansa vailla Äänekoskella on perinteenä myös se että toisten asiat tiedetään paremmin kuin asianomainen itse. Ja juttujen paisuminen on uskomatonta! Jos pieraiset Toron Grillin takana seuraavana päivänä sinun on kuultu olleen paskat housussa keskellä toria.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Nykyaika 3 Äänekoski ja työaika 4 Sivistys

[muokkaa] Historia

Äänekoski on syntynyt Äänekosken rantamille. Äänisestä Laatokkaan laskevan joen suistoalueelle kehkeytyi vähitellen asukasyhteisö, jolla oli sama kommunistinen katsantokanta ja tavoitteet; syntyi vihdoin Äänekoski. Paikkakunnalla ollaan vierastettu Jumalaa, Mannerheimia ja Harri Holkeria. Viimeksi mainitun vierastaminen on yleisesti tasoittanut tietä Äänekosken saavuttamiseksi myönteistä julkisuutta. Olojen rauhoittamiseksi Äänekoskella viihtyivät pitkään Suolahden sotilaspiiri ja monet muut, jotka olojen vakiintuessa hakeutuivat leppoisammille paikkakunnille. Äänekoskella edelleen harjoitetaan vasemmistolaista totalitarismia ja kyydityksiä yöaikaan. Pääosaa tässä tehtävässä näyttelevät paikkakunnan rajalliset mutta lukuisat taksit.

[muokkaa] Nykyaika

Äänekoski elää metsästä. Metsä-Botnian teollisuuskompleksi elättää suurimman osan kaupungin työtätekevästä väestöstä, joskin työttömilläkin on merkittävä osuutensa paikkakunnan arkipäivässä. Argentiinalaiset siirtotyöläiset järjestävät toisinaan mellakoita Äänekosken punaisella torilla. Keskinäinen reiluus ei kuulu Äänekosken tapakulttuuriin, vaan kaveria on kupattava aina, mikäli siihen vain suinkin on mahdollisuus. Äänekoskelainen solidaarisuus on oman edun solidaarisuutta paskanhajun kera. Kulttuuria tarjoilivat aikoinaan elokuvateatteri Työski ja Kyösti, mutta Äänekosken sähköistyttyä tämä ongelma poistui.

[muokkaa] Äänekoski ja työaika

Äänekoskella työaikaan kuuluu ylityö, josta tulee saada ylityökorvaus, mieluummin vapaana. Työajan suhteen tapahtuvat ylitykset siinä tapauksessa, että ne tapahtuvat töihintulona minuuttia ennen varsinaisen työajan alkua, tai toteutuvat kiireellisesti suoritettuina työtehtävinä varsinaisen työajan puitteissa, antavat oikeutuksen pitää ylimääräistä vapaata. Vapaalle on oikeus lähteä aina silloin, kun itse työssä on kiireen todennäköisyys ilmeinen. Tämä on eräs äärivasemmistolaisuuden jäänne äänekoskelaisessa perimässä ja myöskin mitä ilmeisimmin suurena jarruna paikkakunnan todelliselle kehittämiselle.

[muokkaa] Sivistys

Pellervolainen kansanopisto Keski-Suomen Opisto aloitti toimintansa Äänekoskella 1894. Muutto Suolahteen oli kuitenkin pian käsillä paikallisen teollisuuden ja kommunistien vaatimusten pohjalta. Äänekoskelainen kulttuuri pohjautuikin sen jälkeen pitkälti Keski-Suomen Opiston tutkimustuloksiin, vaikka sen taustat olivatkin mainitut pellervolaiset. Nykyisin pellervolainen osuuskauppa on Suolahdessa vahvoilla.

Ääniseen eli Äänekoskeen liitettiin 1990-luvun puolivälissä Konginkangas ja myöhemmin Suolahti ja Sumiainen. Tämä on osoitus äänekoskelaisen perusmentaliteetin vahvuudesta ja sen kyvystä vallata myös vähäiset pikkukylät. Äänekoskea on syytä pitää silmällä, sillä se voi vielä yllättää...