Ero sivun ”Lääkäri” versioiden välillä

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
{{wikipediaan|Lääkäri|lääkäreistä}}
 
[[kuva:Doctors.gif|thumb|2 x [[maahanmuuttaja]], 3 x suomenruotsalainen. [[Helsinki|Helsingin]] yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan vuonna [[2006]] valitut.]] '''Lääkäri''' on laillistettu [[Huumeet|huume]]kauppias, jonka erottaa tavallisesta huumekauppiaasta lääketieteen lisensiaatin (LäL) tutkinto. Lääkärin ammatti on perinteisesti ollut hyvin arvostettu [[Suomi|Suomessa]]. Lääkäri toimii hoitotiimin johtajana ja vastaa, että hänen itsensä ja tiimin tuottama kipu hoidetaan pois ja maksatetaan myöhemmin kalliisti potilaalla. Lisäksi lääkärit määräävät tautiin kuin tautiin särkylääkkeitä tai ties mitä huumeita. Sillähän ne vaivat hoituvatkin! Lääkäri tietysti tekee tärykalvopizzaa eli kun tutkitaan korvakäytävää, niin sattuu.[[Luokka: ikävät asiat]]
 
   
== Koulutus ==
 
   
  +
Lääkäri
Lääkäreitä koulutetaan [[yliopisto]]issa noin viisi kappaletta vuodessa. Lääkärin ammattiin on kova tunku, ja varsinkin nuoret tytöt ovat valmiita maksamaan sievoisia summia päästäkseen ”valmennuskursseille”, joilla vanhemmat opiskelijat ”valmentavat” heitä (”sisään”)pääsykokeisiin. Lääkäriksi ei kuitenkaan päästetä tavallista ihmistä, vaan paikat menevät [[Suomenruotsalaiset|suomenruotsalaisille]] ja maahanmuuttajille, joilla on jo ennestään kokemusta huumausainealalta. Vuonna 2010 astui voimaan laki, jonka mukaan lääkärin ammattin harjoittamiseksi ei tarvitse olla minkäänlaista alan koulutusta, vaan riittää että osaa kirjoittaa tarpeeksi epäselvästi. Myös nänninimemisen handlaaminen katsotaan eduksi.
 
   
  +
Yhdysvaltalainen lääkäri rokottaa lasta lavantautia vastaan vuonna 1943
Eri tiedekunnissa koulutus voi poiketa kovasti toisistaan.
 
===Tampere===
 
Tampereella koulutetaan PBL-lääkäreitä ('Problems Based on Learning'), jotka osaavat jutella. Koulutuksen perustan muodostavat viikoittaiset kahvilakeskustelut, joiden aiheina ovat vertaisarviota käyttävien julkaisusarjojen uusimmat tuotokset - esimerkiksi suomi24:n lääketiede-palstan uusi sisältö.
 
   
  +
Tyyppi
===Kuopijo===
 
Kuopijon lääketieteellisessä tiedekunnassa koulutetaan kieroista savolaisista sisaruksista poiketen parturien jälkeläisiä kisailemaan kylän taitavimman ruumiinavaajan tittelistä.
 
   
  +
Ammatti
===Oulu===
 
Oulussa koulutetaan Probioottilääkärit. Oululaisen lääkärin tunnistaa valelääkäristä vastaanottohuoneen seinällä roikkuvasta diplomista "Ookkona Oulusta, juokkona piimää." Jos diplomiin on kirjoitettu vastaus, on henkilö todennäköisesti valelääkäri.
 
   
  +
Toimiala
===Helsinki===
 
Helsinki kouluttaa suomenruotsalaiset, koska he eivät uskalla matkustaa junalla kehä 3:n takana sijaitsevaan ikimetsikköön susien syötäväksi. Helsinki kouluttaa myös taitavia maahanmuuttolääkäreitä ja televisiolääkäreitä useisiin sarjoihin, kuten Grayn anatomia, Salatut elämät ja lontoonkielinen Lääkärit.
 
   
  +
Terveydenhuolto, Lääketiede
===Turkku===
 
Turkkussa koulutetaan kaikki Suomen eläinlääkärit. Vuonna 1780 Suomen tasavallan presidentti julisti ensimmäisen kerran joulurauhan ja avasi uuden koulun eläinlääkäreille, jotta Turun Murret saisivat jatkossakin laadukasta hoitoa.
 
   
==Työnkuva==
 
[[kuva:Drugs.jpg|thumb|left|”Välineitä” vastaanottohuoneen pöydällä.]]
 
Lääkärien keskeisin homma on pelata [[golf]]ia ja ajella mersulla ylinopeutta esikaupungeissa. Tämän lisäksi heidän toimenkuvaansa kuuluu pistellä potilaita terävillä esineillä, juottaa näille kamalanmakuisia litkuja ja nukuttaa. Tavoitteena on ylipäätään se, että aikaisemmin terveet ja hyvävointiset ihmiset näyttävät palsternakalta ja käyttäytyvät kuin villiintyneet [[viisumi]]t. Tämän vuoksi lääkäriin ei kannata mennä muuten kuin silloin, kun tarvitset huumeita.
 
   
 
Koulutus
=== Erikoistumisalat ===
 
Lääkäri voi erikoistua esimerkiksi yleislääketieteeseen, [[Psykiatri|psykiatriaan]], neuro[[kirurgi]]aan, [[Lapsi|lasten]]tauteihin tai [[käsi]]kirurgiaan. Erikoistumisaloja on yhteensä 414 kappaletta. Aatelissuvusta lähtöisin olevista lääkäreistä osa saattaa lopulta päästä televisiolääkäriksi, joka on kaikkein korkein arvo, mitä lääketieteen alalla voi saavuttaa. Näiden palkka on tosin peruslääkäriä hieman pienempi, sillä huumekaupan harjoittaminen televisiossa on suuressa osassa [[maailma]]n maita hieman arveluttavaa. Ainakin, jos sitä tapahtuu joka jaksossa.
 
   
  +
Yliopisto
==Miksi lääkäriys on niin hienoa?==
 
{{Tiesitkö|Jos tämä artikkeli motivoi sinua alkamaan lääkäriopinnot, muistutamme että lääkäriä voi leikkiä ilman koulutustakin.}}
 
Lääkäriksi valmistuminen on monista hienoa. Äiti itkee onnesta, jos valmistuu tohtoriksi. Kaikki arvostavat, ainakin aluksi. Tohtorin on kuitenkin päästäkseen historiaan tehtävä löytö, yleensä jokin uusi tauti. Tämäkään ei vielä riitä, vaan saadakseen suuren maineen on tauti vieläpä nimettävä löytäjän mukaan. Näin nimensä historiaan ovat saaneet esimerkiksi veikot Down, Asperger, Alzheimer, Parkinson...
 
   
  +
Työpaikka
Kukaan ei halua näitä nimiä itseensä liittää. Jos on astronomi voi löytää uuden tähden ja nimetä sen tyttöystävänsä mukaan, mutta lääkärin on inhaa tehdä sama jos löytää uuden sukupuolitaudin. Ja muutenkin, kuka tahansa on mieluummin vaikka Ronald McDonald kuin kukaan Down koska on miellyttävämpää että persoona liitetään pelleen ja hampurilaisiin, kuin kehityshäiriöön.
 
   
  +
Sairaala, Terveyskeskus
Tuskin kukaan siksi haluaa olla suuri lääkäri: Jos haluaa olla oikeasti tunnettu lääkärinä, kannattaa mennä sairaalasarjoihin näyttelijöiksi - lääkäriä näyttelevät kun saavat vielä suurempaa palkkaakin kuin aidot lääkärit. Halpa kopio, imitaatio, varjo on siis kannattavampaa kuin aito asia -ainakin kun lääkäreistä puhutaan. Tämän vuoksi monet suosivatkin [[vaihtoehtohoidot|vaihtoehtohoitajia]]. He sentään ymmärtävät valita sen mikä on tärkeää, kun vaihtoehtoina on priorisoida (1) kouluttautumiseen tai (2) mukavaan persoonallisuuteen.
 
   
  +
Lähinimikkeitä
{{Oppiarvot}}
 
   
  +
Kirurgi
==Kuuluisia lääkäreitä==
 
*[[Charles Darwin]]
 
*[[Jeesus]]
 
*[[Josef Mengele]]
 
*[[Tapani Kiminkinen]]
 
   
== Katso myös ==
 
*[[Eutanasia]]
 
*[[hammaslääkäri]]
 
*[[valelääkäri]]
 
*[[Hikikirjasto:Kysy lääkäriltäsi]]
 
   
  +
Kreikkalainen ruukku (470–460 eaa.), jossa kuva lääkäristä, joka hoitaa potilasta.
[[Luokka:Lääketiede]]
 
  +
Lääkäri (lyhenne lääk.[1]) on lääketiedettä harjoittava terveydenhuollon ammattilainen. Lääkärin työn tarkoituksena on potilaiden terveyden palauttaminen tai ylläpitäminen ja sairauksien ehkäiseminen tutkimuksen, diagnosoinnin ja hoidon avulla. Teollisuusmaissa lääkärin tutkinto saavutetaan yliopistotasoisella koulutuksella, joka kestää tyypillisesti 4–7 vuotta. Länsimaissa lääkärin ammattia saavat yleensä harjoittaa vain lisensoidut, määritetyn koulutuksen suorittaneet ammattihenkilöt.
[[Luokka:Lääkärit|*]]
 
[[Luokka:mukavat asiat]]
 
   
  +
Lääkäri Suomessa
[[cs:Lékař]]
 
  +
Pääartikkeli: Lääkärit Suomessa
[[de:Arzt]]
 
  +
Lääkäri on Suomessa lääketieteen lisensiaatin (LL tai lääket. lis.[1]) tai ulkomailla vastaavan koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattilainen, joka on saanut oikeuden harjoittaa lääkärinammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Suomessa terveydenhuoltoa valvoo ja lääkärinoikeudet antaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Lääkärikoulutus kestää kuusi vuotta, ja sitä annetaan Suomessa Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa sekä Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa Kuopiossa.
[[el:Γιατρός]]
 
  +
[[en:Doctor]]
 
  +
Peruskoulutuksen jälkeen lääkäri voi erikoistua jollekin lääketieteen erikoisalalle 5–6 vuotta kestävässä erikoistumiskoulutuksessa, jolloin hänestä tulee kyseisen alan erikoislääkäri. Lääkäri voi myös suorittaa tieteellisen jatkotutkinnon, jolloin hänestä tulee lääketieteen tohtori (LT tai lääket. toht.[1], aikaisemmin LKT tai lääket. ja kir. toht.[2]). Lääkärikoulutuksen saaneiden yleisimpiä ammattinimikkeitä ovat erikoistuva lääkäri, terveyskeskuslääkäri ja työterveyslääkäri[3].
[[eo:Kuracisto]]
 
  +
[[es:Médico]]
 
  +
Hyvä lääkäri
[[he:רופא]]
 
  +
Rinnen testin kehittäjän H. A. Rinnen kuva.
[[it:Medico]]
 
  +
[4] Yhdysvaltalaistutkijat tarjoavat lääkärin aikapulan avuksi vuorovaikutustaitojen parantamista. Systemoidussa katsauksessa tutkijat löysivät aiheesta 9 alkuperäistutkimusta. Vaikka tutkimukset olivat heterogeenisia ja pääosin havainnoivia, niiden avulla voitiin luoda malli ajankäytön tehokkuuden parantamiseen. Viisi tässä esiteltyä ratkaisua rakennettiin vastaanoton peruselementtien ympärille.
[[ja:医者]]
 
  +
[[lt:Gydytojas]]
 
  +
1. Hyvän vuorovaikutussuhteen luominen ja ylläpitäminen. Tässä epäonnistuminen voi johtaa luottamuksen puutteeseen tai toisaalta pitkittyvään jaaritteluun. Ratkaisuna on tiedostetun lyhyt "alkukatsaus" jokaisen tapaamisen alkuun ("tähän jäätiin suhteessamme viimeksi").
[[nl:Dokter]]
 
  +
[[pl:Lekarz]]
 
  +
2. Tietoinen havainnointi ja informaation vastaanottaminen. Epäonnistuminen voi johtaa siihen, ettei lääkäri huomaa keskittyneensä potilaalle vähemmän oleellisiin asioihin (esim. jakamaan tietoa jota potilas ei pysty vastaanottamaan). Ratkaisuna on potilaan ajatusten selvittäminen ja niihin keskittyminen lääkärin omien kiinnostuksen kohteiden sijaan.
[[pt:Médico]]
 
  +
[[sk:Doktor]]
 
  +
3. Tärkeiden aiheiden jäljittäminen ja yhteinen etukäteisagenda. Ilman tätä vaarana on jumiutua vähemmän tärkeisiin, mutta ensimmäisenä esiin putkahtaneisiin asioihin, jolloin potilaalle tärkeisiin asioihin asti ei ehditä. Ratkaisuna on noudattaa selvää agendaa: avauksen jälkeen yhteenveto potilaan esittämistä asioista sekä yhdessä sopiminen siitä mitkä aiheet nyt käsitellään ja miksi.
[[zh:医生]]
 
  +
  +
4. Potilaan antamien emotionaalisten tai sosiaalisten vihjeiden huomioiminen. Potilaan perimmäinen huoli ei välttämättä selviä lääkärille, jos tämä jättää vihjeet huomiotta. Empatian osoittaminen vie lääkäriltä aikaa vain sekunteja, mutta voi lyhentää vastaanoton kokonaiskestoa, kun potilaan ei tarvitse palata huolenaiheeseensa enää uudelleen.
  +
  +
5. Potilaan näkökulmaan perehtyminen ja jatkosuunnitelman tekeminen yhdessä. Jos lääkäri ei huomaa potilaan erilaista ajattelutapaa, lääkäri saattaa tuhlata aikaansa jatkosuunnitelmaan, jolla ei ole edellytyksiä toimia. Ratkaisuna on käyttää hieman aikaa – yleensä korkeintaan jokunen minuutti – siihen että asettuu potilaan nahkoihin ja tekee jatkosuunnitelman yhdessä. Tällöin voidaan kuitenkin vähentää turhaa ajankäyttöä, jota tapahtuu väistämättä, elleivät lääkäri ja potilas puhu samaa kieltä ja pyri samaan lopputulokseen.
  +
  +
Mallin toimivuudesta terveyden lisääntymisen tai muiden lopputulosten näkökulmasta kaivataan tutkimuksia. Kliinikon näkökulmasta keinot kuulostavat eittämättä varsin toimivilta.[5]
  +
  +
Lähteet
  +
  +
  +
Aiheesta muualla
  +
  +
Lääkärin koulutus (Opintoluotsi)
  +
Lääkärin ammatinkuvaus (Ammattinetti)

Versio 11. syyskuuta 2014 kello 10.00


Lääkäri

Yhdysvaltalainen lääkäri rokottaa lasta lavantautia vastaan vuonna 1943

Tyyppi

Ammatti

Toimiala

Terveydenhuolto, Lääketiede


Koulutus

Yliopisto

Työpaikka

Sairaala, Terveyskeskus

Lähinimikkeitä

Kirurgi


Kreikkalainen ruukku (470–460 eaa.), jossa kuva lääkäristä, joka hoitaa potilasta. Lääkäri (lyhenne lääk.[1]) on lääketiedettä harjoittava terveydenhuollon ammattilainen. Lääkärin työn tarkoituksena on potilaiden terveyden palauttaminen tai ylläpitäminen ja sairauksien ehkäiseminen tutkimuksen, diagnosoinnin ja hoidon avulla. Teollisuusmaissa lääkärin tutkinto saavutetaan yliopistotasoisella koulutuksella, joka kestää tyypillisesti 4–7 vuotta. Länsimaissa lääkärin ammattia saavat yleensä harjoittaa vain lisensoidut, määritetyn koulutuksen suorittaneet ammattihenkilöt.

Lääkäri Suomessa Pääartikkeli: Lääkärit Suomessa Lääkäri on Suomessa lääketieteen lisensiaatin (LL tai lääket. lis.[1]) tai ulkomailla vastaavan koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattilainen, joka on saanut oikeuden harjoittaa lääkärinammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Suomessa terveydenhuoltoa valvoo ja lääkärinoikeudet antaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Lääkärikoulutus kestää kuusi vuotta, ja sitä annetaan Suomessa Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa sekä Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa Kuopiossa.

Peruskoulutuksen jälkeen lääkäri voi erikoistua jollekin lääketieteen erikoisalalle 5–6 vuotta kestävässä erikoistumiskoulutuksessa, jolloin hänestä tulee kyseisen alan erikoislääkäri. Lääkäri voi myös suorittaa tieteellisen jatkotutkinnon, jolloin hänestä tulee lääketieteen tohtori (LT tai lääket. toht.[1], aikaisemmin LKT tai lääket. ja kir. toht.[2]). Lääkärikoulutuksen saaneiden yleisimpiä ammattinimikkeitä ovat erikoistuva lääkäri, terveyskeskuslääkäri ja työterveyslääkäri[3].

Hyvä lääkäri Rinnen testin kehittäjän H. A. Rinnen kuva. [4] Yhdysvaltalaistutkijat tarjoavat lääkärin aikapulan avuksi vuorovaikutustaitojen parantamista. Systemoidussa katsauksessa tutkijat löysivät aiheesta 9 alkuperäistutkimusta. Vaikka tutkimukset olivat heterogeenisia ja pääosin havainnoivia, niiden avulla voitiin luoda malli ajankäytön tehokkuuden parantamiseen. Viisi tässä esiteltyä ratkaisua rakennettiin vastaanoton peruselementtien ympärille.

1. Hyvän vuorovaikutussuhteen luominen ja ylläpitäminen. Tässä epäonnistuminen voi johtaa luottamuksen puutteeseen tai toisaalta pitkittyvään jaaritteluun. Ratkaisuna on tiedostetun lyhyt "alkukatsaus" jokaisen tapaamisen alkuun ("tähän jäätiin suhteessamme viimeksi").

2. Tietoinen havainnointi ja informaation vastaanottaminen. Epäonnistuminen voi johtaa siihen, ettei lääkäri huomaa keskittyneensä potilaalle vähemmän oleellisiin asioihin (esim. jakamaan tietoa jota potilas ei pysty vastaanottamaan). Ratkaisuna on potilaan ajatusten selvittäminen ja niihin keskittyminen lääkärin omien kiinnostuksen kohteiden sijaan.

3. Tärkeiden aiheiden jäljittäminen ja yhteinen etukäteisagenda. Ilman tätä vaarana on jumiutua vähemmän tärkeisiin, mutta ensimmäisenä esiin putkahtaneisiin asioihin, jolloin potilaalle tärkeisiin asioihin asti ei ehditä. Ratkaisuna on noudattaa selvää agendaa: avauksen jälkeen yhteenveto potilaan esittämistä asioista sekä yhdessä sopiminen siitä mitkä aiheet nyt käsitellään ja miksi.

4. Potilaan antamien emotionaalisten tai sosiaalisten vihjeiden huomioiminen. Potilaan perimmäinen huoli ei välttämättä selviä lääkärille, jos tämä jättää vihjeet huomiotta. Empatian osoittaminen vie lääkäriltä aikaa vain sekunteja, mutta voi lyhentää vastaanoton kokonaiskestoa, kun potilaan ei tarvitse palata huolenaiheeseensa enää uudelleen.

5. Potilaan näkökulmaan perehtyminen ja jatkosuunnitelman tekeminen yhdessä. Jos lääkäri ei huomaa potilaan erilaista ajattelutapaa, lääkäri saattaa tuhlata aikaansa jatkosuunnitelmaan, jolla ei ole edellytyksiä toimia. Ratkaisuna on käyttää hieman aikaa – yleensä korkeintaan jokunen minuutti – siihen että asettuu potilaan nahkoihin ja tekee jatkosuunnitelman yhdessä. Tällöin voidaan kuitenkin vähentää turhaa ajankäyttöä, jota tapahtuu väistämättä, elleivät lääkäri ja potilas puhu samaa kieltä ja pyri samaan lopputulokseen.

Mallin toimivuudesta terveyden lisääntymisen tai muiden lopputulosten näkökulmasta kaivataan tutkimuksia. Kliinikon näkökulmasta keinot kuulostavat eittämättä varsin toimivilta.[5]

Lähteet


Aiheesta muualla 

Lääkärin koulutus (Opintoluotsi) Lääkärin ammatinkuvaus (Ammattinetti)